• Matkustelu

    Mitä ajatuksia pyörii päässä lähtöpäivänä?

    kaikki postauksen kuvat © Morgana Barbeski

    Keksin pari päivää ennen lähtöä tällaisen hauskan postausidean, tai ainakaan en ole muualla vastaavaa nähnyt vaikka koitin jopa Googlailla 😀 Kokosin puhelimeen ylös satunnaisia ajatuksia lähtöpäivän ympäriltä, ja nyt siis puhutaan tästä torstaisesta lähtöpäivästä eikä siitä ihan koko vaihtoon lähdön ensimmäisestä. Tällaisia juttuja mun päässä siis pyöri tämän viikon tiistain ja lauantain välisenä aikana.

    × ”Siis mitä ylihuomenna jo? Enhän mä oo ehtinyt tehdä vielä mitään.” Tää on mulle aika yleistä, että vaikka olisin tehnyt esimerkiksi lomalla vaikka ja mitä, yleensä jossain kohtaa vähättelen kaikkia kokemuksiani. Ehkä tässä oli myös taustalla vähän sitä ajattelua, että kuinka nopeasti aika onkaan taas mennyt.
    × ”Mitä jos en vaan lähtisikään vielä?” Totta kai mukaan mahtui myös perinteinen epäröinti. Munhan täytyy olla täällä Englannissa huomista koulupäivää varten, mutta mikään ei pakottanut mua lähtemään jo torstaina.

    × ”60 puntaa matkalaukusta?!! Joo ei.” Lähtöselvitystä netissä tehdessäni muistin että mun pitäisi ottaa kaksi matkalaukkua mukaan, jotta saan sitten helpommin kaikki tavarat Englannista pois. Yksi laukku mulla kuului jo lentolipun hintaan, mutta toinen piti maksaa erikseen ja jäikin kyllä tolla hinnalla ostamatta…

    × ”Apua eihän mulla ole mitään kuukautta aikaa! Enhän mä mee kuin vain käymään sinne enää!” Ennen lähtöä mulla oli pari tuntia aikaa nukkua, mutta siitäkin osa meni tämän pohtimiseen. Oon vaan hokenut itselleni että mulla on Englannissa vielä noin kuukausi aikaa jäljellä, mutta keskiviikon ja torstain välisenä yönä se iski vasten kasvoja, ettei aikaa oikeasti olekaan kuin kaksi ja puoli viikkoa.
    × ”Täytyy ehtiä käydä vielä siellä ja täällä ja tuolla ja haluaisin myös kokea tuon ja tuon. Entäs toi suunnitelma josta oon haaveillut koko syksyn, eikö se toteudukaan?” Ylempi johti myös panikointiin siitä, etten ehdikään tehdä kaikkea mitä halusin. Tää muutaman kuukauden vaihto on ihan liian lyhyt aika, just saying…

    × ”Se on melkein kuin loma-matka, mä tuun ihan just taas takaisin.” Näin mä sanoin mun koiralle Mishalle, eikä mitkään muutkaan hyvästit edes tuntuneet hyvästeiltä. Jäljellä oleva aika on niin lyhyt, että nyt ei tirauteltu edes mitään kyyneliä.
    × ”Eii mä en saa sitten kuitenkaan sitä mustikkamehua…” Haha, mun piti lentää Finnairilla, mutta operoiva lentoyhtiö oli sitten kuitenkin British Airways ja olin niin surullinen kun tajusin ettei siellä tietenkään tarjoilla sitä ihan parasta mustikkamehua. Mä kun odotin sitä lennolta ehkä eniten 😀

    × ”Siis täällähän on jo kevät?!?” Astuttiin bussista ulos Southamptonissa, ja lämpöä oli 11 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Hupparillakin oli melkeinpä kuuma, kun taas Suomessa oltiin pari astetta miinuksella ja lunta oli vielä joka paikassa.
    × ”Jaha, mitäs sitten tehdään? Alone again.” Nää oli mun fiilikset kun pääsin kotiin 😀 Ja siis ei, tuo ”taas mä oon yksin” -ajatus ei ollut oikeastaan negatiivinen. Mä nautin yksinolosta yllättävän paljon, mutta nyt tosiaan en oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä. Suurin osa kavereista ei kuitenkaan enää tullut tänne joulun jälkeen ja loput eivät olleet vielä saapuneet.

    × ”Oiskohan munkin vaan pitänyt lähteä heti maanantain jälkeen taas Suomeen?” Suunnilleen kaikki muutkin lähtevät ja hetkellisesti mietin mäkin näin.
    × ”Mä en tuu ikinä selviämään maanantaista.” Meillä on huomenna siis vielä viimeinen koulupäivä, ja se pitää sisällään aika ison ja todella tärkeän esitelmän, ja mukana on myös ihan oikeita asiakkaita. En oo hetkeen stressannut mitään niin paljoa kuin huomista.

    Tänne tuleminen takaisin on joka tapauksessa ollut tosi kivaa ja nautin siitä että mulla on edes se pari viikkoa aikaa, vaikka osa näistä olivatkin vähän negatiivissävytteisiä. Suurin osa näistä ajatuksista ovat kuitenkin kestäneet vain pienen hetken, ja sen jälkeen oon taas jatkanut hymyssä suin. 
    Nämä kuvat muuten otettiin yhdellä meidän koulun studiolla tänä syksynä, kun toinen ryhmä tarvitsi kuvia omaa projektiaan varten ja sain kunnian olla mallina tosi vahvojen poskipunien kera. Ja varmuuden vuoksi, kyllä mulla oli paita päällä koko kuvausten ajan 😀 Tykkään itse näistä tosi paljon ja näillä oli myös ehkä sellainen pieni voimaannuttava vaikutus muhun.

    Mitä tykkäätte näistä kuvista?


    ×××
    Voit seurata mua myös Instagramissa @ellileppiniemi 🙂
  • Matkustelu

    Kulttuurishokki: Hyväksyntä

    Kuten lupailin, nyt heti alkuvuodesta kirjoitan teille kulttuurishokki-sarjan seuraavasta osasta. Tällä kertaa on vuorossa hyväksyntä-vaihe, joka on usein näistä kaikista se tuntemattomin, ja tätä vaihetta ei usein lasketakaan erilliseksi osaksi. Itse halusin ottaa sen mukaan, koska mun mielestä tämä on kuitenkin tärkeä osa kulttuurishokki-prosessia ja tähän on helppo sisällyttää keinoja, joilla helpotin omaa shokkivaihettani.
    Kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.



     Millainen vaihe on hyväksyntä-vaihe? 

    × Tässä vaiheessa sen shokin olemassaolon tiedostaa ja se tiedostaminen saattaa helpottaa ylipääsemistä shokista

    × Voi olla, että koti-ikävä jatkuu vaikka hyväksyt sen, ja kotimaata saattaa alkaa ajatella vuorostaan vaaleanpunaisten lasien läpi

    × Samaan aikaan kuitenkin hyväksytään se uuden kulttuurin erilaisuus, eikä sitä vastaan olla enää niin jyrkästi kuin shokkivaiheessa

    × Kaikki ei tunnu normaalilta, mutta ei myöskään enää kamalalta

    × Oma identiteetti yhdistettynä ulkomailla asumiseen alkaa muotoutua

     Miltä hyväksyntä-vaihe on minusta tuntunut? 

    Mulla hyväksyntä-vaihetta helpotti varmasti tieto siitä, että pian koittaa Suomi-loma, sillä taisin siirtyä tähän vaiheeseen jo ennen joulua. Tavallaan tieto siitä, että pääsee kotiin hetkeksi helpotti mua suuresti ja auttoi myös ikävän tunteisiin, jotka sen shokkivaiheen ehkä eniten laukaisivat. Viimeisinä viikkoina ennen lomaa teinkin tosi paljon kaikkea, eli tavallaan aktivoiduin taas enemmän shokkivaiheen jälkeen, vaikka tiesinkin että mulla on vielä Englanti-aikaa jäljellä taas nyt tammikuussa.



    Hyväksyntä-vaihe siis tapahtui eniten mun korvien välissä, mutta aktivoi mut tekemään paljon kaikkea pientä. Käytiin esimerkiksi syömässä ulkona, luistelemassa, elokuvissa, lähdin vielä aika extemporena sinne Manchesteriin ja niin edelleen. Muistan myös pysähtyneeni pitkästä aikaa kuuntelemaan katusoittajia ja muutenkin viipyilin keskustassa taas hiukan pidempään ja keskityin miettimään Englannin hyviä puolia. Ja mä koen että nämä kaikki pienet, arkipäiväisetkin aktiviteetit auttoivat mua shokkivaiheen yli ja sitä tajusi taas, että vaikkei se arki nyt samanlaista olekaan kuin Suomessa, niin on se silti yhtä kivaa.



    Just nyt koen ehkä olevani jonkinlaisessa hyväksynnän, sopeutumisen ja jopa paluushokin sekamelskavaiheessa 😀 Paluushokkihan tavallisesti iskee vasta kotiin palattua, mutta mä oon jo nyt pienessä paniikissa vaihdon loppumisesta niin pian, joten kai se voidaan jo paluushokiksi laskea haha. Mutta palataan seuraavaan vaiheeseen taas mahdollisimman pian!

    Jos sä olet kokenut joskus kulttuurishokin, niin miltä hyväksyntä-vaihe susta tuntui? Mitkä asiat sua auttoivat tuolloin?

    Tässä tekstissä käytetyt lähteet:
    http://www.lossesintranslation.com/stages-of-immigration.php
    http://opinto-opas.evtek.fi/4450.html
    https://muuttolintu.com/2016/08/02/kulttuurishokki-ja-muut-ulkomaille-muuton-vaiheet/ 


    ×××
    Liitythän lukijaksi Bloggerin tai Bloglovinin kautta 🙂
  • Lifestyle

    Millainen oli mun Suomi-loma?

    Moikka taas täältä Englannista! Tänään on siis ollut matkustuspäivä, ja muutama tunti sitten pääsin Englannin kotiin. Täällä olisi nyt tarkoitus viihtyä kaksi ja puoli viikkoa, joka on ihan liian lyhyt aika 🙁 Mutta kuitenkin, ennen kuin puoli neljän aamuherätys alkaa painaa ihan liikaa päälle, kerrataan hiukan millainen Suomi-loma mulla on takana.

    × Paljon lunta! Kuten kuvistakin näkee, mä sain sen hartaasti toivomani valkoisen joulun ♡ Lunta oli maassa tosiaan joka päivä eikä se sulanut kokonaan pois missään vaiheessa (ihme kyllä!), joten sain nauttia siitä onneksi ihan kunnolla.
    × Leffassa käytiin kaksi kertaa, ja ekana vuorossa oli Justice League. Ei ollut ihan mun makuun 😀 Toinen leffa oli 95, joka sitten olikin yllättävän hyvä.
    × Tampereen joulutorilla pyörähdin kahteen kertaan, joista tosin toisella sitä purettiin jo pois.
    × Kahvittelu- tai syömistreffejä kertyi onneksi kolme ♡
    × Käytin kumisaappaita loskan takia enemmän kuin Englannissa koko syksynä 😀

    × En syönyt yhtäkään joulutorttua?! Tajusin tämän vasta äsken, oh my.
    × Kuvauskertoja taisi olla seitsemän, ja yksi niistä tapahtui 11 aikaan illalla 😀
    × … mutta polaroid-kuvia otin omalla kameralla vain kolme kappaletta.
    × Jääkiekkoa mahtui mukaan niin telkkarin välityksellä kuin kylän oman turnauksenkin muodossa.
    × Suoritin vielä loppuun kolme viimeistä kurssia vuodelle 2017, ja nyt taskussa on opintopisteiden lisäksi sertifikaatteja niin Google AdWordsia, Analyticsiä kuin sisältömarkkinointiakin koskien.

    × Jouluruuan vastapainoksi käytiin välipäivinä Siipiweikoilla.
    × Kokeilin tosiaan ensimmäistä kertaa ikinä meikkiä irtoglitterillä, kuten mainitsin edellisessä postauksessa.
    × Join glögiä aina kun se oli mahdollista.
    × Näin koko mun kaveriporukkaa kerta heitolla uutena vuotena ♡
    × Osallistuin yhteensä 4 eri pelin pelaamiseen, joita sitten pelattiinkin miljoona kertaa uudelleen.

    × Join kokista enemmän kuin laki sallii ja muutenkin söin ihan älyttömän epäterveellisesti. Noh sallittakoon se nyt loman ja joulun kunniaksi haha.
    × Sain lukemattoman määrän haleja.
    × Haaveilin myös uudesta tatuoinnista ja ideankin suunnittelin oikeastaan valmiiksi, vaikkei seuraavaa tatuointia pitänytkään tulla moneen vuoteen.
    × Kävin kolme kertaa saunassa, mikä on enemmän kuin viimeisten kahden vuoden aikana.
    × Nukuin pitkään, mutta myös liian usein tuli valvottua pitkään. Unirytmi siis vaatii nyt aika paljon korjausta.
    × Vietin ennätysvähän aikaa tietokoneella ja muutenkin somessa.

    Mun loma oli siis kaiken kaikkiaan todella onnistunut ja ihana ♡ Onko sulla ollut onnistunut joululoma?

    ×××
    Muista liittyä lukijaksi esimerkiksi Bloggerin kautta! 🙂