-
Postikortteja Lapista
Moikka pitkästä aikaa ♡ Tulikin sitten pidettyä pieni tahaton tauko täältä blogista. Mun elämässä tapahtui iso käänne, kun yllättäen jouduin sanomaan hyvästit toiselle koiralleni. En asiaa itsessään halua sen enempää puida täällä tai missään muuallakaan, mutta saatan palailla kokemiini tunteisiin myöhemmin kun niitä tuli kirjoiteltua puhelimen muistioon tapahtuman aikoihin. Katsotaan.
Tänään kuitenkin haluaisin jakaa teille kuvia Lapista. Vietimme siis joulun ja uudenvuoden Lapissa, meidän omalla mökillä jossa käväisimme syksyllä ruskareissullakin. Tuosta mökistä on tullut mulle todellinen happy place, ja etenkin nyt jouluna vaan vahvistui se tunne, etten ole missään muualla kokenut vastaavaa onnea. En missään muualla, kuin tuolla kilometrien päässä naapureista, joen rannalla, keskellä metsää, ilman sähköä, vettä ja nettiä. Toivon, että pääsen palaamaan sinne taas mahdollisimman pian uudelleen 🙂
Meillä oli aivan ihana joulu ja vuodenvaihde. Olivathan ne hyvin erilaisia aiempiin verrattuna, mutta eivät yhtään sen huonompia. Joitakin pieniä jouluperinteitä saatiin kuitenkin säilytettyä. Mulle itselleni tuo vähän yli viikon loma vuoden loppuun teki todellakin hyvää ja oli ihana nauttia perheen seurasta.
Loppuvuoden aktiviteetteihin kuului korttipelit, moottorikelkkailu ja autoajelut. Yhtenä päivänä kiivettiin kävellen Pyhätunturin huipulle vastustaen ihan hullua tuulta ja sumua, ei muuten kauheasti maisemia näkynyt 😀 Uudenvuodenaattona käytiin laskettelemassa Luostolla ja nähtiin monesti porojakin. Haettiin pariin kertaan polttopuutäytettä ja mentiin yhtenä päivänä luistelemaankin. Saunottiin ja käytiin suihkussa pihalla, parhaimmillaan -20 asteen pakkasessa.
Mutta, sen enempää tarinoimatta, tässäpä postikortteja Lapista. Toivottavasti teilläkin oli ihana joulu ja vuodenvaihde, samoin kuin nämä alkuvuoden ensimmäiset viikot. Palataan taas, koitan päästä takaisin postausrytmiin mahdollisimman pian ♡
Postikortteja Lapista – Kuinka sinun vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin?
-
Lapin ruskaretken tunnelmia
Moikka täältä muuttokaaoksen keskeltä! Tämä lokakuun alku on kyllä ollut melkoista hullun myllyä ihan kaikin mahdollisin puolin ja blogi on jäänyt pahasti jalkoihin. Tänään kuitenkin ihan varasin kalenterista pienen breikin, jotta ehdin jakaa teille lisää kuvia parin viikon takaisesta Lapin ruskareissusta. Pari muutakin postausta on suunniteltu tähän viikon sisään ja koitan pitää itselleni peukkuja, että ehdin toteuttaa ne yhtä aikaa muuton kanssa.
Mutta tosiaan, hitsi oli ihana pikareissu Lapissa! Se oli juuri sellainen loma mitä olin kaivannutkin, eli paljon unta, hiljaisuutta, rauhaa ja rauhoittumista, oikeasti vaan olemista, luonnosta nauttimista ja tärkeimmän ihmisen seuraa. Meidän matka oli kontaktiton muihin kuin toisiimme, sillä mökiltä ei poistuttu luonnossa kävelyä pidemmälle. Tässäpä siis vähän Lapin ruskaretken tunnelmia ja fiiliksiä.
Lapin ruskaretken tunnelmia
Tuo loma auttoi mua ymmärtämään paremmin sitä, millaista ihmistä olenkaan kaivannut vierelleni. Oli ihana huomata, että keksittiin ihan vaan kaksin tekemistä, ilman niitä kirottuja puhelimia. Pelailtiin korttia, jammailtiin radion tahtiin, tutkittiin lintulajeja, pelattiin lautapeliä, luettiin vieraskirjoja, käytiin kävelyllä ja valloitettiin lähistön pikkuvaaroja. Tietää todellakin löytäneensä kaltaisensa ihmisen, kun yhdessäoloon ei tarvita puhelimia, muuta suurempaa tekemistä eikä tunnu hölmöltä esimerkiksi pelata kaksin pasianssia viidettä kertaa.
Teki tosi hyvää olla niin paljon irti puhelimesta ja somesta. Mä toki päivitin joka päivä omaa Instagramiani, mutta siihen se jäikin. Jätin oikeastaan kaiken muun selailun pois, ja ihan syystä kun netti ei tuolla mökillä toiminut kuin harvoissa spoteissa. Kaikkialla muualla se puhelin oli pakko jättää taskuun tai pöydälle, eikä sitä edes kaivannut. Oli hyvä olla irti kaikesta muusta ja mielestä löytyikin yhtäkkiä ihan valtavasti tilaa uusille ajatuksille.
Lappi-bucketlist
Kaiken kaikkiaan koko miniloma oli onnistunut niin loistavasti. Vain yhtenä päivänä satoi, ja silloinkaan ei koko päivää. Lappi-bucketlistille kuului vaarojen valloitus (Akanvaara ja Ahmavaara), saunominen kolmen tunnin saunan lämmittämisen jälkeen ja joessa uiminen. Mä nimittäin uskalsin!! Oli pirun kylmää enkä ole koskaan ennen uinut luonnonvesissä näin myöhäiseen aikaan vuodesta, mutta tulipa kastauduttua 😀 Listalle kuului vielä tietysti porot, joita nähtiin takaisin etelään päin ajellessa useampia tokkia.
Lapin ruskaretken kuitenkin kruunasi perjantai-illan revontulet! Se oli itsellä mielessä vain pienen pienenä haaveena, kun olin katsonut että revontulien mahdollisuus tuona viikonloppuna oli vain hyvin pieni. Olin ladannut puhelimeen erään revontulisovelluksen enkä meinannut uskoa silmiäni kun se ilmoitti aurora-hälytyksen. Mentiinkin sitten katsomaan joelle ja siellähän se taivas loisti. Revontulet näkyivät vahvuudella 2 kun asteikko on 1-5, eli kovinkaan mahtipontisia ne eivät olleet, mutta näkyivät tosi hyvin paljaalla silmällä. Sainpa napattua pari hieman heilahtanutta kuvaa puhelimen kameralla hahah.
Voi että, kunpa tuonne pääsisi pian uudelleen. Paikkana tuo meidän mökki on niin autenttinen, että tuntuu kuin alkaisi katsoa koko elämää ihan uudelta kantilta. Mielen hyvinvoinnille, rauhoittumiselle ja yhdessäololle saa tuolla aivan uudet merkitykset ♡
Lapin ruskaretken tunnelmia – Oletko sä käynyt Lapissa syksyllä?
-
Terveisiä Lapin ruskan keskeltä!
Pikaiset moikat ja terveisiä Lapin ruskan keskeltä ♡ En tästä reissusta etukäteen kertonutkaan kuin perheelle ja muutamalle ystävälle, kun koko matka oli melko epävarma viimeiseen asti. Nyt kuitenkin kun täällä ollaan, uskallan hehkuttaa!! Mä siis tosiaan pääsin vihdoin kokemaan ja näkemään omin silmin Lapin ruskan ♡ Lapin ruskan näkeminen on ollut mun haave jo monen monta vuotta, kun syksy on ollut ainoa vuodenaika, jolloin en ole Lapissa käynyt.
Lähdettiin matkaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä, juuri sinä myrsky-yönä 😀 Keli olikin melkoinen, mutta selvittiin perille torstaiaamupäivällä. Tultiin tänne mun suvun omalle mökille Pelkosenniemelle. Hitsi rakastan tätä paikkaa, kun täällä ei ole sähköä eikä hanavettä, netistä nyt puhumattakaan. Netti toimii joissakin tietyissä spoteissa, ja yhden sellaisen turvin kirjoittelen tätä nytkin. Mutta pääsääntöisesti nettispotteja ei ole, joten ollaan melkeinpä kaikin tavoin pakotettuja vaan nauttimaan luonnosta ja lomailemaan.
Tää pieni loma tuli kyllä niin tarpeeseen, kun en koko kesänä pystynyt pitämään lomaa. Nytkin toki olen muutamia pieniä työjuttuja tehnyt, mutta lasken tämän nyt vuoden ensimmäiseksi lomaksi. Lyhyeksihän tämä jää, kun ajellaan takaisin etelämpään jo sunnuntaina. Ihanaa silti, että saatiin edes tämä pari päivää irrotettua pienelle paussille ♡
Ensimmäinen päivä täällä kului pitkälti päämökin lämmitykseen ja mökkiympäristöön tutustuessa. Käytiin veneilemässä tuossa joessa, tehtiin illalla kävelylenkki ja mentiin tosi aikaisin nukkumaan. Nukuttiinkin sitten hyvät 12 tunnin yöunet, tuli todellakin tarpeeseen. Nyt lämmitellään rantamökin saunaa, ollaan pelailtu korttia ja mietitään uskaltaisinkohan pulahtaa uimaan 😀
Ja siis kyllä, ruska täällä on aivan mieletön. Tää kaikki väriloisto on niin upeaa että meinasi itku päästä. Kaikki oranssin, keltaisen ja punaisen sävyt yhdistettynä havupuiden vihreään on jotain niin sanoinkuvaamatonta. En tosiaankaan joutunut pettymään, kun satuttiin tänne reissuun vieläpä näköjään täydellisen ruskan aikaan. Kuvia koitin heittää Instagramin Storyyn ja vaikka niissäkin sävyt loistaa ihanasti, kyllä tää pitäisi jokaisen kokea omin silmin.
Terveisiä Lapin ruskan keskeltä – Pitäkää ihana viikonloppu siellä etelämmässä ♡
