ABBA The Museum Tukholmassa

Viime postauksessa kerroin lyhyesti meidän muutaman viikon takaisesta Tukholman matkasta. Mainitsin siellä myös siitä, että käytiin reissulla ABBA-museossa. ABBA The Museum olikin meidän reissun ainoa etukäteen varattu ohjelma, vaikka tosin ei Tukholmaan lähdetty vain museon takia. Tässä postauksessa nyt lisää tuosta museosta ja siitä, millainen kokemus se oli ja suosittelisinko muillekin 🙂

Sijainti ja liput

ABBA The Museum sijaitsee ihan Gröna Lundin vieressä Djurgårdenin alueella. Sinne oli helppo kulkea ratikalla numero 7, me hypättiin sen kyytiin suunnilleen kauppakeskus Gallerianin edestä. Ratikkamatka oli melko lyhyt, olisiko kestänyt noin 10 minuuttia. Pysäkki, jolla jäätiin oli Gröna Lundin pysäkki, ja se olikin aivan täysin museon edessä.

Me oltiin ostettu liput ennakkoon ja varattiin niiden avulla saapumisaika. Lippuja olisi voinut ostaa suoraan oveltakin, mutta ovelta ostettaessa ei voida taata, että sisään pääsisi heti, kun vierailijoiden määrä oli porrastettu. Se olikin tosi hyvä, vaikka porrastuksetkin tuntuivat olevan aika isoja ihmismassoja, tai ainakin muutamassa kohdassa ihmisiä tuntui olevan vähän liikaa pieniin tiloihin nähden.

Museo tosiaan sijaitsee useammassa kerroksessa. Katutasossa oli sisäänkäynti sekä ABBA-shop, kerrosta alempana oli kaapit isommille laukuille ja takeille sekä wc-tilat, ja vielä tästä alempana oli itse museo. ABBA-shop oli kiva, ja olisin sieltä itsekin halunnut ostaa paidan, mutta En osta vaatteita vuoteen -haasteen vuoksi jäi väliin 😀 Mutta itseasiassa, kun katselin shopin nettikauppaa, siellä näytti olevan jopa hitusen parempi valikoima, joten ehkäpä vielä joskus haasteen jälkeen tilaan sitten itselleni paidan.

ABBA The Museum

ABBA-museo tosiaan esittelee hyvin kattavasti koko ABBA:n historiaa, uraa ja bändin jälkeistä elämää. Museokierros alkoi fiilistelyvideolla, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan jokaisen bändin jäsenen elämään ajalta ennen bändiä. Nähtiin ja kuultiin, kuinka bändi oli muodostunut ja miten jäsenet olivat löytäneet toisensa. Museossa oli hirveästi materiaalia bändin uran ajalta, ja kaikkea tätä oli visualisoitu tekstein, äänin, kuvin ja aktiviteetein. Museokierrokselle sai myös selostuksen omasta puhelimesta, ja sen sai myös suomen kielellä. Selostus tosin oli käytännössä vain museon muiden aineistojen tekstit luettuna ääneen, eli oikeastaan mitään lisää siitä ei saanut, mutta kiva että voi valita itselleen sopivimman muodon.

Museossa oli esillä paljon ABBA:n esiintymisasuja ja muuta rekvisiittaa. Esillä oli myös muunmuassa Euroviisuissa nähty kitara, tarkkoja replikoita työskentelypaikoista, huonekaluja, kirjeitä ja niin edelleen. Kierros oli toteutettu tietysti tavallaan aikajärjestyksessä, eli alussa oli bändin jäsenten elämää ennen bändiä, sitten bändin synty, seuraavaksi Euroviisuaika, uusien biisien teko ja uran nousu, sekä lopuksi vielä oma alueensa bändin jälkeiselle ajalle, jossa esiteltiin kattavasti jokaisen jäsenen omaa uraa ABBA:n jälkeen.

Interaktiivisuus loi kokemuksen

Museo oli itsessään jo ihan todella kattava kaikkine materiaaleineen, mutta mieleenpainuvinta oli interaktiivisuus. Tuntui, että jokaisella osa-alueella oli mietitty kokemusta, ja videoita katseltiin valtavilta kaarevilta näytöiltä, jotka tuntuivat imaisevan sinut sisäänsä, ja kierroksen aikana pääsi laulamaan ja tanssimaan. Mukana oli esimerkiksi äänityskopit, joissa pääsi laulamaan karaokea omalla porukalla sekä silent disco, jossa jokainen sai jammata omien kuulokkeiden tahtiin eri kappaleita. Pääsimme myös istumaan kuuluisan ABBA-helikopterin replikaan. Huikein elämys oli tosin varmastikin upea hologrammikeikka, johon sai mennä itse mukaan lavalle ABBA:n viidenneksi jäseneksi! Kaikkeen se teknologia pystyykään.

Kierroksella pääsi osallistumaan myös ABBA-tietovisaan. Lisäksi siellä oli pieni elokuvateatteri, jossa pyöri nonstoppina piirretty versio ABBA:n syntytarinasta. Tästä elokuvasta tosin huomautus, se oli ihan älyttömän pitkä ja hidastempoinen, ja me meinasimme nukahtaa elokuvateatterin penkkeihin 😀 Ehkä tosin risteilyllä oli oma vaikutuksensa, mutta lähdettiin kesken elokuvan pois, kun tuntui että se toisti vain samat asiat kuin museokierroksen alku.

Mitä mieltä olin?

Mä kyllä tykkäsin kovasti tästä museokierroksesta, ja ylipäätään muutenkin pidän kovasti vastaavista näyttelyistä ja museoista, joissa pääsee syvemmälle ikonisten artistien ja bändien elämään sekä uraan. Tykkäsin siitä, miten monipuolinen museo oli ja nuo interaktiivisuudet olivat ihan mielettömiä! Koin, että opin ABBA:sta paljon lisää ja ehkä arvostuskin bändiä kohtaan kasvoi. Se, että näyttelyyn oli onnistuttu keräämään niin paljon materiaa, oli ihan älyttömän vaikuttavaa. Liput taisivat maksaa parisen kymppiä, joten ehdottomasti oli sen arvoinen kokemus.

Miinuksena tosin se, että kierros oli oikeasti melko pitkä. Netissä kierrokseen suositeltiin varaamaan noin 1,5 tuntia, mutta meillä taisi mennä 2,5 tuntia ja siitäkin loppu sitten vähän kiirehdittiin kun huomattiin miten paljon aikaa olikaan kulunut. Eli jos olet menossa, varaa kunnolla aikaa! Elokuva myös tosiaan kannattaa skipata, ja miinuksen heitän myös siitä, että kierros oli paikoin aika ahdas ja ihmisiä tuntui olevan sisällä yhtä aikaa vähän liikaa omaan makuuni. Mun mielestä yksi vierailu täällä riittää, joten en nyt ehkä uudelleen lähtisi ellei museo muutu huomattavasti, mutta kuten sanottu, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja suosittelisin kyllä muillekin.