-
Ruskaretki Lapissa
Moi ja ihanaa tiistaita! Tänään mä haluaisin palata parin kuukauden takaisiin tunnelmiin Lappiin. Me tehtiin viime vuoden syksynä elämäni ensimmäinen ruskaretki Lappiin, ja sinnehän se sydän silloin jäi. Lapin ruskan näkeminen omin silmin oli aina ollut yksi mun haaveista. Ruska oli niin mieletön ja meillä oli tuolloin aivan ihana miniloma, joten päätettiin että halutaan kokea sama myös tänä vuonna. Tällä kertaa tosin ajankohdaksi päätyi 9.-13.9., eli näimme hieman aikaisemman ruskan kuin viime vuonna.
Ruskaretken täydellinen ajankohta
Ja ajankohtana tuo oli tänä vuonna ihan täydellinen! Ruska oli jopa mielettömämpi kuin aiemmin, ja tuo oli kaunein ruska, jonka olen omin silmin todistanut. Tällä kertaa maaruskakin nimittäin oli parhaimmillaan yhtä aikaa puuruskan kanssa, joten väriloisto oli lähes käsittämätön. Ymmärtääkseni tämä on aika poikkeavaa, sillä yleensä maaruska kukoistaa vasta puiden jälkeen. Nämä ajankohdathan ovat elävän luonnon vuoksi vähän hankalia ja joka vuosi pientä hakuammuntaa ja arpapeliä. Luonnon kiertokulkua ei pysty kalenterin tarkasti seuraamaan, mutta meillä kävi tosi hyvä tuuri tänä vuonna 🙂
Tuttuun tapaan loma kului mun suvun mökillä, jota voisin hehkuttaa aina vaan enemmän. Tuosta mökistä alkaa pikkuhiljaa tulla oma lempipaikkani koko maailmassa. Se kaikki sähköttömyys, hiljaisuus, pimeys, netin toimimattomuus ja suihkussa käyminen ulkona on vaan niin kertakaikkisen rentouttavaa. Mikään muu ei saa mieltä niin rauhalliseksi ja rentoutuneeksi, eikä stressi poistu missään paremmin. Tällä kertaa kaiken päälle huomasin netin toimivan mökin seudulla entistä huonommin, sillä se aiemmin bongattu ainut pieni nettispotti sisätiloissa oli kadonnut ja samoin tietä piti kävellä paljon pidemmälle kuin ennen, saavuttaakseen mitään yhteyksiä 😀 Mutta todellakin hyvä niin!
Ulkotekemistä ja Pyhätunturin huiputus
Me ei tosiaan ehditty nauttimaan Lapista kokonaista viikkoakaan, mutta muutama päiväkin tuollaisissa olosuhteissa nollaa stressin tosi tehokkaasti. Ja niihin muutamaan päivään mahtui ihan valtavasti kaikkea! Käytiin veneilemässä ja alitettiin ensikertaa Kitisen silta, ja nähtiin veneretkellä lampaiden sekä yhden hevosen oma saari. Ne kaikki varmaan luulivat että kyyti mantereelle saapui kun ajelehdittiin siitä ohi, sen verran kovaa alkoivat lampaat nimittäin juttelemaan. Nähtiin myös revontulet, joiden kuvaamista mä kokeilin ensimmäistä kertaa uudella kamerallani. Yksi päivä käytettiin Pyhätunturin huiputukseen ja toisena kierrettiin Pyhä-Luoston kansallispuistossa Isokurun reitillä. Jälkimmäisestä lisää ihan omassa postauksessaan myöhemmin 🙂
Pyhätunturille kiivetessä meillä oli myös Misha mukana, ja yllättävän hyvin pieni chihuahuakin jaksoi! Huipulta oli aivan mielettömät maisemat, kuten voikin odottaa. Pyhätunturin huipulle oli helppo kävellä, kun käytännössä koko matkan pystyi kulkemaan leveää, tehtyä hiekkatietä pitkin. Huipulle mentäessä ihmisiä oli yllättävän vähän, kun valtaosa taitaa noilla seuduilla valita Pyhä-Luoston kansallispuiston muut reitit käveltäväkseen huipun sijaan. Viimeksi kävelin tuonne talvella hurjassa tuiskeessa, joten silloin ylhäältä ei nähnyt maisemia ollenkaan.
Tosi paljon pysyteltiin siis ulkosalla, kun kelit olivat niin loistavat. Iltaisin toki pimeän tullen käperryttiin mökkiin lämmittelemään, saunomaan ja pelaamaan korttipelejä kynttilänvalossa. Kuunneltiin myös ihan ennätyspaljon radiota, kun ei muistettu ottaa mukaan mitään akullista musiikintoistolaitetta eikä ladata Spotifyssä kappaleita offlineen. Mäkin pysyin odotettua paremmin irti töistä, myös niillä nettihetkillä autossa haha. Poroja me nähtiin enemmän kuin viime vuonna, ja tällä kertaa heti ekana päivänä pari tuli ihan mökin takapihalle moikkaamaan.
Tiivistetysti sellainen oli siis meidän ruskaretki Lapissa tänä vuonna. Mun mielestä ainakin ihan tosi onnistunut, ja odotan jo innolla ensi vuotta. Tästä syksyisestä Lapin-reissusta mä haluaisin tehdä ihan vakiojutun, koska kyllä syksy taitaa olla mun suosikkivuodenaika, etenkin Lapissa.
Sellainen oli meidän ruskaretki lapissa tänä vuonna ♡
-
Hiihtolomatunnelmia
Moikka ja ihanaa sunnuntaita ♡ Täällä Tampereen seudulla päättyy tänään hiihtolomat, ja sen kunniaksi ajattelin tulla kertomaan omasta hiihtolomastani. Oman lomani pidin tosin jo edellisellä viikolla ja nyt kulunut viikko on mennyt aikalailla normaalin arjen parissa. Me siis vietettiin hiihtoloma Lapissa, tutulta vuokratussa mökissä perheen kesken. Mökki on meille hyvinkin tuttu, sillä mun ollessa teini-ikäinen vietettiin tuolla aina kaksi viikkoa hiihtolomien aikaan.
Loma oli hyvin erilainen verrattuna noihin teininä koettuihin hiihtolomiin, sillä ymmärrettävistä syistä monet meille tutuiksi tulleet aktiviteetit jäivät pois. Ei tehty itseasiassa mitään, mitä ei olisi voinut tehdä ulkona turvavälien kera tai yksityisesti omalla porukalla. Mutta ei loma silti mun mielestä ollut yhtään sen huonompi, vaan koen olevani tosi etuoikeutettu että ylipäätään oli tällainen mahdollisuus. Tärkeintä kuitenkin oli yhdessä perheen kanssa vietetty aika ja irtiotto pois kotoa.
Mun lomanviettoa pääsi seuraamaan reaaliaikaisemmin Instagramin kautta, mutta mitä lomalla sitten oikein tuli tehtyä? Pelattiin Yatzyä ihan ennätysmäärä, nostalgiapärinöissä pelattiin myös Wiitä, käytiin katsomassa poroja, ihasteltiin vikana iltana revontulia, valokuvasin ihan hurjan paljon, käytiin yksityissaunassa ja avannossa, katseltiin upeita valotaideteoksia ja käytiin oman porukan kesken yksityisellä poroajelulla. Kokkailtiin joka päivä mökillä superhyviä ruokia ja omaksi suosikiksi nousi nakkikeitto (:D), koska sitä ei tule oikeastaan koskaan tehtyä kotona. Käytiin myös kolmena päivänä laskettelemassa, mutta niistä jokainen jäi syystä tai toisesta lyhyeksi. Napattiin yksi haaverikin ja muutamat meistä teki myös työ- tai koulujuttuja.
Ehdottomasti omia suosikkijuttuja oli tietysti avanto ja laskettelu, sekä oli huippua päästä vihdoin ensimmäistä kertaa poron reen kyytiin. Lasketteluun jäi tosin vain valtava kaiho takaisin, kun ne tosiaan jäivät jokaisena kertana kesken. Onneksi kuitenkin rinteet ovat ja pysyvät, joten ehkä palo on taas isompi sitten ensi vuonna, jos silloinkin olisi mahdollista lähteä laskettelemaan.
Kuvat kertovat varmasti enemmän kuin tuhat sanaa, ja haluan ehdottomasti pitää tämänkin lomapostauksen kuvapäiväkirjamaisena postauksena, joka toivon mukaan välittää hiihtolomatunnelmia sinne ruudun toiselle puolelle. Toivottavasti teilläkin on ollut ihana hiihtoloma, jos olette sen jo pitäneet ja ihanaa lomaa niille, joilla se on vielä edessä! Tänään mulla on vielä paljon puuhaa, kuvailujen, kuvien sekä videoiden editoinnin ja myös töiden suhteen, joten palaillaan taas paremmalla ajalla 🙂
Hiihtolomatunnelmia – Millainen sun hiihtoloma oli?
-
Postikortteja Lapista
Moikka pitkästä aikaa ♡ Tulikin sitten pidettyä pieni tahaton tauko täältä blogista. Mun elämässä tapahtui iso käänne, kun yllättäen jouduin sanomaan hyvästit toiselle koiralleni. En asiaa itsessään halua sen enempää puida täällä tai missään muuallakaan, mutta saatan palailla kokemiini tunteisiin myöhemmin kun niitä tuli kirjoiteltua puhelimen muistioon tapahtuman aikoihin. Katsotaan.
Tänään kuitenkin haluaisin jakaa teille kuvia Lapista. Vietimme siis joulun ja uudenvuoden Lapissa, meidän omalla mökillä jossa käväisimme syksyllä ruskareissullakin. Tuosta mökistä on tullut mulle todellinen happy place, ja etenkin nyt jouluna vaan vahvistui se tunne, etten ole missään muualla kokenut vastaavaa onnea. En missään muualla, kuin tuolla kilometrien päässä naapureista, joen rannalla, keskellä metsää, ilman sähköä, vettä ja nettiä. Toivon, että pääsen palaamaan sinne taas mahdollisimman pian uudelleen 🙂
Meillä oli aivan ihana joulu ja vuodenvaihde. Olivathan ne hyvin erilaisia aiempiin verrattuna, mutta eivät yhtään sen huonompia. Joitakin pieniä jouluperinteitä saatiin kuitenkin säilytettyä. Mulle itselleni tuo vähän yli viikon loma vuoden loppuun teki todellakin hyvää ja oli ihana nauttia perheen seurasta.
Loppuvuoden aktiviteetteihin kuului korttipelit, moottorikelkkailu ja autoajelut. Yhtenä päivänä kiivettiin kävellen Pyhätunturin huipulle vastustaen ihan hullua tuulta ja sumua, ei muuten kauheasti maisemia näkynyt 😀 Uudenvuodenaattona käytiin laskettelemassa Luostolla ja nähtiin monesti porojakin. Haettiin pariin kertaan polttopuutäytettä ja mentiin yhtenä päivänä luistelemaankin. Saunottiin ja käytiin suihkussa pihalla, parhaimmillaan -20 asteen pakkasessa.
Mutta, sen enempää tarinoimatta, tässäpä postikortteja Lapista. Toivottavasti teilläkin oli ihana joulu ja vuodenvaihde, samoin kuin nämä alkuvuoden ensimmäiset viikot. Palataan taas, koitan päästä takaisin postausrytmiin mahdollisimman pian ♡
Postikortteja Lapista – Kuinka sinun vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin?
