• Lifestyle

    Bohemian Rhapsody -elokuva: Fearless lives forever

    Bohemian Rhapsody, yksi tämän syksyn puhutuimmista ja odotetuimmista elokuvista. Elokuva kertoo legendaarisen Queen-yhtyeen syntyajoista sekä yhtyeen pääsolistin Freddie Mercuryn elämästä. Elokuvan juoni keskittyy siihen, kuinka Queenista tuli ilmiö ja kuinka se oli vähällä tuhoutua, kun Freddien elämä lähti syöksykierteeseen.

     

    World Premiere

    Bohemian Rhapsody saa ensi-iltansa Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa 2.11., mutta Iso-Britanniassa ensi-ilta oli jo 24. lokakuuta. Elokuvan World Premiere oli 23.10., Lontoossa Wembleyllä ja samana päivänä elokuvan ennakkonäytös näytettiin ympäri maailman. Itse kävin myös katsomassa Bohemian Rhapsodyn tuolloin. Näytöksen alussa nähtiin puolisen tuntia tunnelmia ja haastatteluita suorana Wembleyltä ja sitten itse elokuva ensimmäisten joukossa.

     

    Tuttuja kappaleita, vieras tarina

    Mä en ole koskaan mieltänyt itseäni Queen-faniksi. Mä tiedän lähes kaikki Queenin biisit ja tunnetuimpien mukana osaan laulaa, mutta kaikista kappaleista en ole edes tajunnut, että ne ovat nimenomaan heidän. Hahah, mä todellakin olen erittäin huono kappaleiden ja yhtyeiden nimissä! Uskoisin silti, että moni samanikäinen tai nuorempi voi samaistua; kappaleet ovat tuttuja, mutta niitä kuunnellessa ei välttämättä osaa yhdistää juuri Queeniin eikä tarina ehkä ole tuttu.

    Siksi mun mielestä olikin ihana käydä katsomassa tuo elokuva, kun nyt ymmärtää kaiken paremmin. Kappaleet, bändin ja tarinan, jonka suurpiirteiset seikat ovat olleet tuttuja, mutta kaikki ei ole auennut aiemmin. Oli ihanaa ennen näytöksen alkua fiilistellä Scapen salissa Queenin tunnetuimpien kappaleiden tahtiin. Siinä pääsi ihan loistavasti tunnelmaan, eikä tunnelma rikkoutunut World Premiere -osuuden tai itse elokuvankaan jälkeen.

     

    Masterpiece

    Elokuva oli mun mielestä todella hyvä, eikä kuvaus ”masterpiece” välttämättä ole liioiteltua. Siinä oli valtava tunnelataus, joka kuitenkin yhdistettiin loistavasti hyvään huumoriin. Tarina kerrottiin hyvin ja mukaansatempaavasti. Varsinkin näyttelijät tekivät mun mielestä todella hyvää työtä, ja totta kai erityisesti itse Freddietä näyttelevä Rami Malek. Hän todellakin oli imenyt itseensä kaikki Freddien eleet, ilmeet ja olemuksen. Mieletöntä työtä!

    Mun mielestä Bohemian Rhapsody teki loistavasti kunniaa Queenille ja Freddielle. Elokuvan jälkeen jäi haikea ja hieman surullinen ja tyhjä fiilis, mutta silti tavallaan onnellinen. Mun teki vaan mieli kuunnella Queenia ja jammailla biisien tahtiin 😀 Ne ovatkin nyt soineet monta päivää päässä, mutta ei haittaa yhtään. Musta saattoi elokuvan myötä tulla pieni Queen-fani, haha!

     

     

    Aiotko sä mennä katsomaan Bohemian Rhapsody -elokuvan?

     


    ×××
    Olethan jo liittynyt lukijaksi Bloglovinin tai Blogit.fi -sivun kautta?

     
     
     
     
     
     


    LUE MYÖS NÄMÄ

  • Lifestyle

    Testissä Vita Liberata -itseruskettavat: Miten ylläpitää rusketus syksylläkin?

    Hyvää alkanutta viikkoa! Muistatteko, kun valittelin mun valkoisuutta tässä postauksessa? Siellä totesin tarvitsevani kipeästi itseruskettavaa, ja ennen Venetsian reissua halusin ehdottomasti hiukan väriä pintaan. Ihan vitivalkoisena en nimittäin olisi kehdannut lähteä sinne muiden ruskeiden ihmisten keskelle:D Mä olin aikaisemmin saanut pr-lahjana testiin pari Vita Liberatan itseruskettavaa ja päätinkin ottaa ne kunnon testiin juuri ennen reissua.

    Rusketuksesta puhumisen suhteen saatan olla jo tämän kesän osalta aika myöhässä, mutta jollainhan se kesän rusketus on myös ylläpidettävä eikö? Sellaiseenkin tarkoitukseen itseruskettavat ovat oikein loistava valinta!

     

    Mulla oli siis testissä jo ehkä pieneksi itseruskettavalegendaksi noussut Vita Liberatan Phenomenal -mousse sekä Fabulous, asteittain ruskettava kosteusvoide. Vastaavia eri merkkien kosteusvoiteita mä olen testaillut jo aiemminkin, ja esimerkiksi viime kesänä mulla oli testattavana NKD-SKN:n itseruskettavat. Postauksen niistä löydät tästä.

     

    Kuvissa näette hyvin lähtötilanteen, joka oli oikeasti ihan supervaalea. Mun valkoisuus loistaa tosiaan pitkälle myös näissä kuvissa. Vastaavasti kuvissa näkyy hyvin tilanne kolmen peräkkäisen illan jälkeen, joista jokaisena laitoin kerroksen Phenomenal-moussea. Mutta sitten, minkälaisia nämä itseruskettavat sitten olivat mun mielestä?

     

    Phenomenal Tan Mousse

    Tämä lupaa todella paljon; rusketuksen luvataan kestävän 2-3 viikkoa ja tämä on kuulemma maailman pitkäkestoisin itseruskettava. Phenomenalin luvataan kuivuvan supernopeasti ja mun käytössä olleen medium-sävyn sanotaan vastaavan 5-7 päivän auringonottoa.

    + Todella helppo levittää!
    + Kuivui nopeasti.
    + Ei tarttunut kyynärpäihin ja polviin.
    + Lopputulos oli todella luonnollinen.
    + Ei tarttunut valkoisiin lakanoihin, valkoiseen yöpaitaan kylläkin hiukan.
    + Selkeä karttaväri.
    + Neutraali haju.

    – Ei kestänyt mulla luvattua kahta viikkoa.
    – Karttaväri tarttuu vaatteisiin.

     

    Fabulous Self Tanning Gradual Lotion

    Pakkaus kertoo yksinkertaisesti kyseessä olevan hoitava ja pehmentävä kosteusvoide, joka ruskettaa asteittain. Mitä useammin voidetta käyttää, sitä syvempi rusketus. Tästä ei ollut eri sävyjä ja kyseessä on väritön voide.

    + Levitys on nopeaa.
    + Kosteuttaa oikeasti hyvin.
    + Ei tartu valkoisiin lakanoihin, vaikka iho tuntuisikin vielä nihkeältä.
    + Tummempi väri kuin Phenomenal-moussella.
    + Luonnollinen lopputulos.
    + Ei inhottavaa hajua.
    + Kerrostuu nopeasti; jo kahden käyttökerran jälkeen lopputulos oli mun mielestä ja mun makuun yllättävän tumma.

    – Lähtee kohtuu helposti pois iholta; levityksestä oli kulunut pari yötä, kun suihkun jälkeen pyyhkeeseen jäi vieläkin väriä.
    – Ei karttaväriä, ja siksi lopputuloksesta saattaa tulla helposti epätasainen.

    Mä tosiaan laitoin ennen reissua kolme kerrosta Phenomenal-moussea ja reissussa kahtena iltana käytin tuota rasvaa jalkoihin. Tykkäsin kummastakin tuotteesta kokonaisuudessaan tosi paljon, ja näen itseni käyttämässä näitä myös jatkossa. Erityisen paljon tykkäsin luonnollisesta lopputuloksesta molempien tuotteiden kohdalla, koska mähän en tykkää liian tummasta sävystä itselläni vaaleiden hiusten vuoksi.

     

    Oletko sä testannut jotain Vita Liberata -itseruskettavaa?

     


    ×××
    Tykkääthän blogista jo Facebookissa?

     
     
     
     
     
     


    LUE MYÖS NÄMÄ

  • Matkustelu

    Élan Cafe: Syrjäyttää jopa maailman instagrammatuimman kahvilan


    Ihanaa torstaita kaikille! Niin huippua olla täällä taas normitahtiin postailemassa. Aiemmat neljä postausta ovat siis olleet ajastettuja reissusta johtuen. Nyt vihdoin alan päästä taas rutiiniin matkaa edeltävien sekä sen jälkeisten työkiireiden vuoksi. Ehkä ensi viikolla saattekin sitten taas sen normaalin viisi postausta viikkoon ♡

     

    Tällä kertaa varsinaisia laajoja ja tavanomaisia reissupostauksia on tulossa todennäköisesti vain yksi, sillä haluan tällä kertaa kertoa matkasta ehkä hieman spesifimmin. Mun oli tarkoitus kuvata matkasta myös video, mutta voinette jo arvata että sehän muistui mieleen vasta kolmantena päivänä 😀 Kiinnostaako teitä muuten joku pieni ostosten esittely pitkästä aikaa?

     

    Mutta tosiaan, aloitetaan Lontoo-aiheiset postaukset tällä kahvilasuosituksella. Élan Cafen mä bongasin Instagramin kautta tässä keväällä ja tiesin heti, että tuonne on päästävä sitten kesäkuussa. Maaantaina viimeisenä päivänä päätettiin sitten etsiä kyseinen kahvila ja pysähdyttiin siellä aamupalalle. Ja voi pojat mä oli ihan silmät lautasina tuolla! Miten olemassa voikaan oikeasti olla noin suloinen kahvila.

     

    Maailman instagrammatuin kahvila on Peggy Porschen Cakes, joka on ollut munkin iso suosikki. Kävin siellä ensimmäistä kertaa syksyllä, ja kirjoitin siitä täällä. Tuota pidetään muutenkin yleisesti yhtenä söpöimmistä kahviloista koskaan, mutta nyt se on tainnut löytää voittajansa. En olisi koskaan uskonut sanovani näin, mutta mun mielestä Élan Cafe syrjäytti suloisuudellaan jopa kuuluisan Peggyn. Jos mun pitäisi valita näistä kahdesta, valitsisin Élan Cafen.

     

    Tämä kahvila näytti ulkoa jopa yllättävän vaatimattomalta. Sisätiloihin oli kuitenkin panostettu ihan mielettömästi ja rakastuin ensisilmäyksellä noihin upeisiin ruususeiniin, sydämeen, valotekstiin ja kukilla koristeltuihin peileihin. Kahvila on kaksikerroksinen ja me istuttiin alakerrassa kukkaseinän vieressä. Sisustus oli ihanan hempeä ja vaikka kaikki kukat olivatkin tekokukkia, ne raikastivat tunnelmaa ja loivat ihanan dreamyn fiiliksen.

     

    Palvelu oli tosi nopeaa ja ystävällistä. Saatiin tilatut kahvit ja aamupalat supernopeasti, ja ne myös kerättiin reippaasti pois. Näin baristana tulee aina tarkkailtua kahvien kuvioita ja damn tuo joutsen oli ihan mielettömän upea! Osaisinpa itsekin haha. Kahvin lisäksi mä otin todella hyvän vadelmacroissantin sekä tuollaisen suloisen hedelmäbowlin. Kaikki maistui meille tosi hyvin ja tykkäsin myös esillepanosta tosi paljon.

     

    Oli ihan parasta, kun melkein kaikki muutkin kuvasivat tuolla jatkuvasti. Siinä tunsi jotenkin kuuluvansa joukkoon, eikä kukaan katsonut kummaksuen kun otin ruususeinästä seitsemättä kuvaa 😀 Kuvaamiseen liittyen on kyllä pakko heittää yksi miinus; tuolla kahvilan alakerrassa valo oli tosi huono. Syömiseen ja kahvitteluun se oli just sopiva, mutta kuvat vetivät väkisinkin tosi keltaisiksi. Näitäkin kuvia sai siis myös käsitellä tosi rankasti, mutta toisaalta, mä myös tykkään tosi paljon kylmästä muokkaustyylistä vaaleanpunaisen kera.

     

    Élan Cafe -kahviloita on Lontoossa itseasiassa kaksi. Tämä missä me oltiin, sijaitsee Park Lanella osoitteessa 48 Park Lane, Mayfair, W1K 1PR ja toinen kahvila löytyy osoitteesta 239 Brompton Road, Knightsbridge, SW3 2EP. Ainakin Instagramin perusteella tuossa toisessa kahvilassa on sisällä ihania kirsikkapuun näköisiä puita, joten ehkäpä me suunnataan seuraavaksi sinne! ;D

     

    Sellainen ihanuus on siis tämä kahvila. Myönnettäköön, että Peggy näyttää ihan älyttömästi paremmalta ulkoapäin, mutta sisältä ja kokonaisuutena mä valitsen Élan Cafen. Se saa ison plussan myös siitä, ettei se ainakaan meidän vierailulla ollut täynnä eikä meidän tarvinnut jonottaa mihinkään. Kyllä mä silti jatkossakin tykkään pistäytyä Peggyssä tsekkaamassa uuden sesongin kukka-asetelmat, mutta myös Élanin ruususeinä on jatkossa nähtävä joka kerta ♡

     

    Oletko sä kuullut aiemmin Élan Cafe -kahviloista?

     


    ×××
    Voit liittyä helposti lukijaksi Bloglovinin tai Blogit.fi -sivun kautta!

     
     
     
     
     
     


    LUE MYÖS NÄMÄ