Matkustelu

Mitä ikävöin Englannista?

Hetkeen en olekaan taas kirjoitellut mitään vaihto-opiskelusta kaikkien kiireiden vuoksi, mutta viime aikoina mulla on ollut tosi kova ikävä Englantiin. Ikävä iskee sellaisina tavallaan hyökyaaltoina, sillä välillä en ajattele Englantia tai vaihtoa ollenkaan. Sitten taas välillä ikävä on niin kova, että tekisi vain mieli käpertyä peiton alle. Ikävän laukaisee jotkut ihan pienet jutut, esimerkiksi brittirealityjen katsominen telkkarista tai nousevan lentokoneen näkeminen.

 

Yleensä asioiden kirjoittaminen helpottaa itseni kohdalla, ja siksi ajattelin koota tähän juttuja, joita ikävöin Englannista. Tein tällaisen vastaavan joulun alla koskien Suomi-juttuja ja sen voit lukea täältä.

 

Mitä ikävöin Englannista?

 

× Puistot. Ne ovat vähän rähjäisen näköisiä, mutta silti omalla tavallaan kodikkaita.

× Vaihtokoulu. Kyllä, mulla on ikävä mun koulua Englannissa. Southampton Solent University ♡

× Coca-Cola Vanilla Zero. Sitä sai isoissa pulloissa ja oon niin katkera, että Suomessa sitä löytää vain satunnaisesti tölkeissä Verkkokaupasta.

 

× Brittiaksentti. Mä vaan rakastan sitä, miltä brittiaksentti kuulostaa ♡

× Ilmasto. Tämä on varmaan monelle tosi outo kohta, koska usein on totuttu ajattelemaan Englantia tosi sateisena paikkana. Itse voin kuitenkin todistaa sen vääräksi omien kokemuksieni perusteella (okei, mulle sanottiin että osuin Englantiin harvinaisen hyvänä vuonna sään suhteen). Englannissa oli just sellainen ilmasto, josta mä tykkäsin eli sellainen sopiva lämpötila ja paljon aurinkoa. Ei liian kuuma eikä liian kylmä (vaikka pakkaset ovatkin parasta!).

× Mettricksin valkosuklaamocha. Daaamn se oli hyvää!

 

× Kansainvälinen ympäristö. Mä pyörin Englannissa tosi paljon toisten vaihtareiden kanssa ja tykkäsin siitä ihan älyttömästi. Oli ihanaa oppia esimerkiksi belgialaisesta kulttuurista!

× Päiväreissut lähikaupunkeihin. Ne oli ihan parhaita! Miksi Suomessa ei vaan lähdetä päiväksi johonkin läheiseen kaupunkiin? Eniten ikävöin Winchesteriä, Brightonia ja Manchesteriä, vaikkei viimeinen lähikaupunki ollutkaan.

× Isle of Wight. Aivan mieletön paikka! Harmittaa niin että pääsin käymään siellä vain kolmesti.

 

× Elokuvateatteri. Southamptonissa on Showcase Cinema de Lux -elokuvateatteri ja sitä on ihan älytön ikävä. Ne melkein makuuasentoon laskeutuvat superleveät penkit oli parasta!

× Ihmisten kohteliaisuus. Suomessa on turha kuvitellakaan, että ihmiset sanoisivat esimerkiksi ”anteeksi, pääsenkö tästä?” jos haluavat kulkea jostain ahtaasta välistä. Täällä Suomessa mä olen nyt jo joutunut useaan otteeseen lähes ylikävellyksi, kun suomalaiset eivät vain osaa avata suutaan enkä ole itse ajoissa huomannut näitä urpoja. Myös anteeksi-sanan käyttö on niin vaikeaa suomalaisille, kun taas Englannissa sitä viljellään jos hipaistaankin toista kadulla.

× Englantilaisten tyyli. Mä sain jotenkin ihan hurjasti inspiraatiota englantilaisten tyyleistä ja pukeuduinkin esimerkiksi syksyllä aika paljon omia mukavuusrajojani koetellen.

 

× Englannin maalaismaisemat. Oon tästäkin puhunut useasti, että tykkäsin tosi paljon sellaisesta maalais-Englannista ja niitä maisemia on todellakin ikävä. Paras tällainen maalaisfiilis näkyi mun mielestä muuten Isle of Wightilla.

× Southampton. Mulla on niin ikävä sitä yleistä tunnelmaa Sotonissa. Bargate, muut muurinpätkät, Westquay, kaunis kotikatu, The Dancing Man, satama-alue ja moni muu paikka ♡

 

takki Bershka × paita Fatface × farkut Levi’s × kengät Converse × kello Daniel Wellington × aurinkolasit Ray-Ban

 

Voisin lisätä tähän listaan vielä vaikka kuinka paljon juttuja, mutta tässä ne tärkeimmät jotta tästä postauksesta ei tulisi ihan liian pitkä. Se lohduttaa vähän, että enää kaksi kuukautta ja saan palata lyhyelle reissulle takaisin Englantiin, mutta ei se tietenkään ole sama asia. Voi kunpa saataisiin mahdutettua tuolle reissulle edes nopea visiitti Southamptoniin ♡

 

Mihin maahan tai kaupunkiin sä ikävöit just nyt?

 


×××
Tykkääthän blogista jo myös Facebookissa?

 
 
 
 
 
 


LUE MYÖS NÄMÄ

× Mä en halua lähteä täältä
× Tiesitkö nämä Southamptonista?
× Kulttuurishokki: Paluushokki
 

Lue myös

Pakohuonepeli Tampereella: Päästiinkö me ulos ajoissa?
Hyvää synttäriä minä! Millainen tyyppi olen kavereiden mielestä?

8 Comments

  • Paula

    Suomalainen kulttuuri on ihanan rikas, mutta ihmiset on just siitä kämäsiä, että kohteliaisuus on ihan vieras käsitys. Ainakin tuntemattomien seurassa. Noi tönijät on kauheita, mut kesällä lisääntyvät pyöräilijät on vielä hirveempiä. Se kello pitäisi olla ja jos sitä ei ole niin voisi jotenki ilmottaa. Kaveri kerto ku oli Amerikassa vaihdossa nii siellä pyöräilijät aina ilmotti huutamalla ”Coming from your left” ja kävelijä osas sit varautua et nyt sieltä tulee pyörä ja tarpeen tullen myös väistää. Ei se pieni varotus, ilmotus tai anteeksipyyntö satuta ketään, mut tosi harvoin kukaan osaa sanoa. Jos sitten sanot ”Sori voinko mennä tästä” tai jotain vastaavanlaista saat osaksesi yleensä murhaavia katseita.

    • Elli Leppiniemi

      Nimenomaan, oon täysin samaa mieltä! Suomalainen kulttuuri on jotenkin niin hiljainen, ettei omasta olemassa olosta osata ilmoittaa edes tuollaisissa tilanteissa kun se olisi todellakin tarpeen 😀 Toi on just niin typerää olettaa, että ihmisillä olisi silmät selässä ja näin näkisivät esimerkiksi takaa tulevan pyöräilijän. Ja jep, sitten kun itse avaa suunsa välttääkseen nämä yllätystilanteet, suomalaiset monesti vaan mulkoilevat takaisin… 😀

  • Sara V

    No nyt on kyllä harvinaisen onnistuneet kuvat kun ottaa huomioon kuka oli kameran takana! Ja että nää oli vielä ekat, joita kuvattiin yhdessä! Tykkään etenkin 1,6 ja7 kuvista

    Mutta tähän postaukseen mahtu muutamia sellaisiakin asioita, joita myös itse kaipaan Englannista aina kun en siellä ole. Paitsi ei vanilja cokis Mutta tuo ilmasto, niin pohjoisessa sataa paljon, mutta etelässä sataa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin! En oo ihan varma, että onko tää käsitys jäänyt siitä smogista vai mistä, sillä tuolloin kelit on toki olleet kehnommat.

    Tuota kohteliaisuutta kaipaisin kyllä Suomeenkin! Joskus oltiin kaverin kanssa jossain ravintolassa ja tämä ihmetteli, kun sanoin kaikkeen ”kyllä kiitos” enkä vaan kyllä tai joo. Selvästi on jotain tarttunut tuolta mukaan, mutta oisi kiva jos tuo kohteliaisuus rantautuisi Suomeen enempikin!

    • Elli Leppiniemi

      Hahah niinpä! ♡ Ja just niin, huono sää on vaan harhakuva vaikkakin ehkä totta jossain pohjoisemmissa osissa. Mullekin on muuten tarttunut Englannista tuo kiitoksen lisääminen! Se tulee nykyään ihan huomaamattani ravintoloissa ja kahviloissa. Ja todellakin saisi 😀

  • Katja

    Tiedän tunteen. 🙂 Olin vuonna 2006 vaihdossa mieheni kanssa Englannissa ja edelleen kyseisen maan jutut tuntuvat läheisiltä, vuonna 2011 käytiin Lontoon reissulla opiskelukaupungissamme huokailemassa. Ei siellä ollut niitä ihmisiä, niin ei se sillä tavalla tuntunut samalta, mutta iso pala sydäntä sinne jäi. Vaikka asuin sen jälkeen 3 vuotta Thaimaassa, kaipaan monesti enemmän Englantiin! Ja oma tyyli muuttui myös todella paljon Englannissa asuessa. Ikävä ei siis ole helpottanut, vaikka hommasta tulee jo 12 vuotta (herramunjee, kun sen sanoo ääneen tajuaa miten vanha itse on..!).

    Katja
    http://optimismiajaenergiaa.bellablogit.fi/

    • Elli Leppiniemi

      En tiennytkään että säkin olet asunut Englannissa! 🙂 Onhan se varmasti tosi nostalgista käydä kaupungissa, jossa on niin paljon muistoja ja jännittää oikein itseänikin, mikä tunneryöppy on edessä kun joskus vielä pääsen Southamptoniin. Toivottavasti sun ikävä helpottaa vielä vähän, vaikkei sen tietenkään tarvitse kokonaan hävitä tässä tapauksessa ♡

Leave a Reply