Kun oma tyyli ahdistaa

Mulla on nyt viime aikoina ollut tällainen tunne, että mun oma tyyli ahdistaa. Mä en tunne oloani kotoisaksi vaatteissani ja tuntuu että vihaan jokaista asua jonka heitän päälle. Musta vaan tuntuu että mun asut ja tyyli on ihan käsittämättömän tylsiä. Toisinaan mulla on tosi hyvä fiilis kokoamastani asusta, mutta viimeisimmästä tällaisesta on sunnuntaita lukuunottamatta tosi paljon aikaa, ihan liian kauan.
Ja koska mua ahdistaa oma tyylini, tuntuu etten halua panostaa pukeutumiseen. Mulla olisi ideoita ja inspiraatiota vaikka millä mitalla, mutta jotenkin en osaa ottaa niitä käytäntöön ja kaikki kivat asut vain jäävät ajatuksen tasolle. Tai sitten jos saan aikaiseksi koota sen kivan asun mistä inspiroiduin, ei se näytäkään mun päällä hyvältä tai se ei onnistu mun omistamilla vaatekappaleilla. Ja siksi mulla on sellainen fiilis, että mitä ihmettä mä teen mun vaatteilla.

Oon ostellut aika paljon vaatteita täällä Englannissa, koska mahdollisuudet on niin paljon isommat. Silti mä vedän lähes joka päivä jonkun saman vanhan neuleen päälle ja mustat farkut. Mä en osaa hyödyntää vaatekaapin uusia jäseniä ollenkaan, vaikka kaupassa olisin innoissani ja ennen ostopäätöstä olisin koonnut mielessäni kyseisen vaatekappaleen ympärille paljon kivoja asukokonaisuuksia. Siltikään mun vaatekaappi ei innosta mua pukeutumaan niin kuin haluaisin. Ja mä en ymmärrä miksi se muutos on niin kauhean vaikea tehdä.
Mä käytän melkein joka päivä farkkuja, enkä mä haluaisi sitä. Mä niin haluaisin oppia käyttämään muitakin alaosia, esimerkiksi hameita, mekkoja ja kangashousuja. Silti vaan kiskon aina ne turvalliset farkut jalkaan, jotka usein sitten ovatkin älyttömän tylsät yhdistettynä mun muihin tylsiin yläosiin. Miksi se on niin vaikeaa astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Opettelua se vaatii, koska olen niin tottunut niihin turvallisiin farkkuihin, mutta kun muillakin elämän osa-alueilla mä olen uskaltanut helpostikin astua pois siitä tutusta ja turvallisesta. Ja se on aina ollut ihan mielettömän mahtava juttu, joka on aina mahdollistanut mulle paljon uusia aukeavia ovia.

Mä haluaisin heittää koko mun vaatekaapin ihan ympäri, luopua lähes kaikista vanhoista vaatteista ja ostaa tilalle paljon uusia, jotta mulla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin luoda uusi tyyli. Mulla ei siis ole täällä mukana kaikkia mun vaatteita, ja mua myös ahdistaa ne vaatteet siellä koti-Suomessa. Mä en ole tarvinnut niitä nyt koko syksynä, joten miksi tarvitsisin jatkossakaan? Toivon, että ajattelen näin myös Suomeen palatessani, ja voisin heittää lähes kaikki niistä sinne jääneistä vaatteista pois.
Se ei kuitenkaan ole mahdollista kääntää kerralla koko vaatekaappia ympäri, ainakaan mun rahatilanteessa. Mä yritän kovasti tsempata itseäni tässä tilanteessa, ja aloitinkin itseni tsemppaamista jo täällä bloginkin puolella tässä inspiraatiopostauksessa ja tässä Miten yhdistää -sarjan ensimmäisessä osassa. Haluaisin löytää toimivat ja oikeat vaatekaapin kulmakivet sekä myös oppia hyödyntämään niitä kunnolla ja monipuolisesti.

En oikein tiedä mikä tämän tekstin pointti oli, ehkä selkeyttää hiukan omia ajatuksia? Ehkä myös kertoa teille hiukan tulevasta, että jatkossa mä yritän etsiä omaa tyyliäni aktiivisemmin ja se tulee näkymään bloginkin puolella. Luulen että kirjoitin tämän osittain siitäkin syystä, että kaipaisin teiltä vertaistukea. Onko siellä muita jotka kamppailevat oman tyylinsä kanssa? Jos on, onko teillä heittää mulle vinkkejä kuinka sen oman tyylin voisi löytää ja kuinka tästä ahdistuksesta voisi päästä yli? Miten rohkaistua pukeutujana ja kuinka jättää ne tutut, turvalliset ja jopa tylsät asut pois?

×××
Eikö muuten olenkin ihanat kuvat! Joskus elokuussa me vähän leikittiin asujen väreillä ja saatiin mun mielestä aikaiseksi ihan mahtavat otokset. Kiitos tästä Tiia ♡

Lue myös

Vähän toisenlaiset asukuvat #shotononeplus
Sherwoodin metsä

Kommentoi