• Matkustelu

    Kulttuurishokki: Shokkivaihe

    Nyt on vuorossa pitkästä aikaa kulttuurishokki-sarjan seuraava osa! Mulla kesti jotenkin tosi kauan päästä (vai joutua) itse shokkivaiheeseen, ja siksi tämän kirjoittaminen venyikin näin pitkälle. Yhdessä vaiheessa jopa ajattelin ettei se ehkä iskekään minulle, mutta tuli se sieltä loppujen lopuksi. Olen kyllä jo varmaan osittain hyväksyntävaiheessa just nyt, mutta otetaan shokkivaihe käsittelyyn ensin.
    Kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.

     Millainen vaihe on shokkivaihe? 
    × Ne alkuihastuksen vaaleanpunaiset lasit alkavat väistyä, ja aletaan nähdä uusi kulttuuri realistisesti.
    × Uuden kulttuurin piirteet saattavat ärsyttää ja raivostuttaa suurestikin.
    × Shokkivaihe etenee ja iskee usein hiljalleen.
    × Tähän vaiheeseen voi kuulua masentuneisuutta, surullisuutta, stressiä ja huolta.
    × Shokkivaiheessa koti-ikävä on usein suurimmillaan.
    × Tässä voi ilmetä kommunikaatio-ongelmia, kun sen uuden kielen jatkuva kuuleminen ja käyttäminen turhauttaa.

     Miksi joihinkin kulttuureihin on vaikeampi sopeutua? 
    Kulttuurierot ja varsinkin toiseen kulttuuriin sopeutuminen on kiinnostanut monia tutkijoita, ja esimerkiksi Richard Lewis on luonut kolmiomallin eri kulttuureista. Hän jakaa kulttuurit kolmeen ryhmään; lineaariseen eli yksiulotteiseen, multiaktiiviseen eli moniulotteiseen ja reaktiiviseen eli kuuntelevaan kulttuuriin. Mallin perusidea on selittää sitä, miksi meidän on vaikea ymmärtää toista kulttuuria ja mitä lähempänä toista ollaan tuossa kolmiossa, sen helpompi sitä toista kulttuuria on ymmärtää.
    Englanti on vahvasti lineaarinen kulttuuri, eli Lewisin mukaan siellä ihannoidaan täsmällisyyttä ja tehtäväkeskeisyyttä. Tehtäviin keskitytään yksi kerrallaan ja suositaan järkeä tunteiden sijaan. Suomi on myös lineaarinen kulttuuri, mutta siihen on sekoittunut myös reaktiivista kulttuuria. Jälkimmäisessä suositaan hiljaisuutta, varovaista kehonkieltä ja kokonaisuuden hahmottamista.

     Miltä shokkivaihe on minusta tuntunut? 
    Lewisin teoria on auttanut mua ymmärtämään paremmin sitä, miksi mulla kesti alkuihastus niin kauan ja syy siihen on se, ettei brittiläinen ja suomalainen kulttuuri ole kuitenkaan niin paljoa erilaiset. Kulttuurin perusjutut ovat hyvin samanlaiset ja siksi musta esimerkiksi koulunkäyntiin sopeutuminen on ollut helppoa, vaikka eroavaisuuksia siinäkin on. Suomalaisen kulttuurin reaktiivinen puoli on siis ollut se, mikä on vaikuttanut mun shokkivaiheeseen.
    Shokkivaiheessa mä olen ollut tavallista väsyneempi ja olen halunnut viettää normaalia enemmän aikaa vaan yksin kotona Netflixiä katsellen. Oon halunnut nauttia erityisen paljon vaan hiljaisuudesta ja yksinolosta, ja olen vähän jopa vältellyt keskustaa sen takia. Brittien small talkit ovat muuttuneet sellaiseksi peruskauraksi, enkä enää hymyile hölmösti innostuksesta sen kohdalla. Koti-ikävä iski kunnolla kun kuuntelin ensimmäisen suomenkielisen joululaulun ja silloin olin oikeasti jopa surullinen. Tehtävien aloittaminen on ollut ihan supervaikeaa, vaikka loppujen lopuksi sainkin kaiken tehtyä ajallaan. Brittikulttuurissa mua ei ole oikeastaan raivostuttanut mikään, vaan mun shokkivaihe on koostunut lähinnä sellaisista oudoista masentuneisuuden tunteista.

    neule Hollister × housut Zara × nahkatakki Zara × kengät Nike × minireppu Michael Kors

    Kuitenkin, kuten alussa sanoin, olen jo shokkivaiheen paremmalla puolella eikä shokkivaihe kuitenkaan ole onneksi estänyt mua nauttimasta tästä vaihtoajasta. Ehkä jopa osittain jo hyväksymisen puolella, tai sitten se on vaan tämä innostus Suomi-lomasta haha. Koitan ehtiä kirjoittelemaan teille mahdollisimman pian (varmaan heti tammikuun alussa) hyväksymisvaiheesta ja siihen sisällytän samalla juttuja, jotka auttoivat mua shokkivaiheen yli.

    ×××
    Muista käydä osallistumassa eiliseen adventtiarvontaan tästä!
  • Matkustelu

    Kulttuurishokki: Alkuihastus

    Jatketaanpa sitten tätä kulttuurishokki-sarjaa! Luulen että nyt mä alan olla vahvasti alkuihastusvaiheessa, koska mietin päivittäin että haluan muuttaa Englantiin ihan pysyvästi. Aika selkeä merkki eikös, haha!
    Kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.

     Millainen vaihe on alkuihastus? 
    × Alkuihastusta kutsutaan myös usein kuherruskuukaudeksi ja turistivaiheeksi.
    × Kaikki tuntuu olevan uutta ja ihanaa, halutaan tehdä ja kokea mahdollisimman paljon kaikkea. Alkuihastusvaiheessa usein katsotaan kaikkea vaaleanpunaisten lasien läpi.
    × Kaikki hoidettavat jutut kuten uudet liittymät, vuokrasopparit, ajokortit ja vastaavat hoidetaan äkkiä alta pois innostuksen siivittämänä.
    × Eteen ilmestyvät ongelmatkin hoidetaan ja ohitetaan positiivisin mielin, ja kaikki tuntuu sujuvan helposti.
    × Kulttuurierot koetaan hauskoina ja positiivisina asioina.
    × Fiilis on onnellinen, utelias, innokas ja euforinen.
    × Lyhyissä muutoissa (esimerkiksi kielikurssi) kulttuurishokki saattaa jäädä vain tähän vaiheeseen.

     Miltä alkuihastus -vaihe tuntuu minusta? 
    Mä oon huomannut tosiaan ajattelevani päivittäin, että kunpa voisin muuttaa pysyvästi Englantiin. Jopa välillä olen ollut vähän harmissani, kun ajattelen kuinka lyhyt tämä mun vaihto oikeasti onkaan ja mietin ehdinkö tehdä kaiken mitä haluan. Mä taisin myös löytää täältä unelmieni työpaikan ja mietin vaan että kunpa voisin edes yrittää hakea sitä. Ajattelen jatkuvasti, kuinka ihania ihmisiä englantilaiset onkaan verrattuna suomalaisiin ja tuntuu että kaduilla kävellessäni hymyilen jatkuvasti kun taas Suomessa mun perusilme oli aina sellainen resting bitch face. Tällä hetkellä mä en ikävöi Suomeen ollenkaan, ainoastaan ikävöin muutamia ihmisiä sieltä.

    Tuntuu, että täällä tehdään niin paljon asioita paremmin, vaikka toki tiedostan että todella monessa asiassa Suomi on oikeasti ihan älyttömästi edellä. Ja ne asiat, mitkä Suomessa on paremmin, tuntuu vaan pikkuseikoilta eikä häiritse mua juurikaan. Huomaan ajattelevani monesta asiasta, että vau onpa siistiä ja oon ihan ihmeissäni ja innoissani kaikesta.
    Tämä vaihe on oikeastaan aika kivaa aikaa. Kaikki vaan tuntuu niin upealta ja ihanalta. Seuraavaa vaihetta odotellessa, jolloin saatetaankin sitten pudota kovaa ja korkealta 😀

    ×××
    Liity lukijaksi Bloggerin tai Bloglovinin kautta 🙂
  • Matkustelu

    Kulttuurishokki: Valmistautuminen

    Tästä alkaa mun blogin ensimmäinen postaussarja, ja jo kesällä keksin, että haluan kirjoittaa kulttuurishokista tämän mun vaihtoni ajan! Tästä voi nimittäin olla hyötyä jollekin muullekin, mutta ennen kaikkea mun on näin hauska ja helppo seurata myös itse tätä matkaani, ja kuinka suhtaudun vieraaseen maahan. Tämä ensimmäinen osa kulttuurishokkiin valmistautumisesta mun piti kirjoittaa ja julkaista jo ennen lähtöä, mutta sattuneista syistä ei mulla ollut aikaa. Kuitenkin, takana on nyt vasta niin vähän päiviä, joten eiköhän tähän voi vielä pureutua 🙂
    Kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.

     Kuinka sitten kulttuurishokkiin voi valmistautua? 
    1. Ihan ensimmäisenä, tiedosta mahdollinen/todennäköinen kulttuurishokki. Tiedosta, että sä tulet kokemaan sen ja että ne tulevat fiilikset on ihan ok.

    2. Ota kohdemaasta selvää. Lue vieraasta kulttuurista etukäteen ja tutustu siihen, jotta tiedät vähän mitä odottaa. Parasta on selailla vaikkapa keskustelupalstoja tms, joissa ihmiset kertovat omia kokemuksiaan, sillä siellä lukee niitä oikeita kokemuksia myyvien matkaesittelyiden sijaan.

    3. Ylempään viitaten, voit myös etsiä eroavaisuuksia kohdemaan kulttuurin ja oman kulttuurisi välillä, jotta osaat varautua just niihin eroihin paremmin. Yleensä ne erot järkyttää nimittäin eniten.

    4. Mieti jo etukäteen, mitä teet kun kulttuurishokin kriisivaihe iskee, eli siis se rankin hetki ruusuisen alun jälkeen. Sä voit esimerkiksi etsiä valmiiksi kohdemaasta muita suomalaisia koska vertaistuki saattaa auttaa. Voit myös suunnitella kohdemaassa ”turistireissuja” kriisivaiheen ajalle, koska se saattaa pidentää alkuihastus-vaihetta. Tarkkaa hetkeä ei toki voi tietää koska se kriisivaihe iskee, mutta voit suunnitella etukäteen, mitä kivaa voit tehdä sitten kun sen aika on.

    5. Valmistaudu ”lohduttautumaan” kotimaan jutuilla. Ota mukaan esimerkiksi ruisleipää tai Fazerin suklaata, jotka saattavat helpottaa sun oloa kun koti-ikävä iskee.

    6. Ota mukaan päiväkirja, johon voit kirjoitella ajatuksia ylös kulttuurishokin aikana. Fiilisten kirjoittaminen ylös auttaa usein ainakin mulla, kun saa tyhjennettyä pään paperille tai ruudulle.

    Oikeastaan tärkeimpänä valmistautumisessa on siis tiedostaminen ja kohdemaan kulttuuriin perehtyminen jo etukäteen, jotta yllätyksiä olisi mahdollisimman vähän. Keinot koti-ikävän helpottamiseen ovat myös tärkeitä. Mä itse oon aina ollut tosi kiinnostunut englantilaisesta kulttuurista, ja siksi oonkin jo valmiiksi perehtynyt siihen aika hyvin. Keväällä oltiin myös viikon reissulla Lontoossa, jolloin ehdin tutustua maahan ja kulttuurin hiukan ominkin silmin. Tuossa viikon ajassa ei mitään kulttuurishokkeja ehtinyt tietenkään tulla, mutta luulen ja toivon sen silti auttaneen mua vähän. Näiden lisäksi puran ajatuksia tänne blogiin.

    Tällä hetkellä mä oon aika neutraaleilla fiiliksillä Englantia kohtaan, enkä edes ole varma onko kulttuurishokin alkuihastuskaan vielä kunnolla päässyt valloilleen 😀 Palataan siihen kuitenkin sitten seuraavassa osassa, joka toivottavasti ilmestyy mahdollisimman pian!
    Ja hei, jos teillä on omia kokemuksia kulttuurishokista, niin jakakaa ihmeessä niitä kommenttiboksiin! Kuulisin myös mielelläni, millä keinoin te ootte valmistautuneet siihen ennen muuttoa vieraaseen maahan 🙂

    Tässä tekstissä on käytetty lähteenä EVTEK-Ammattikorkeakoulun Opinto-opasta.


    ×××
    Mun blogilla on muuten nykyään myös Facebook-sivu, joten jos tykkäät seurata postauksia mieluiten sieltä, käy tykkäämässä! 🙂