• Matkustelu

    Kulttuurishokki: Paluushokki

    Ajattelin että nyt voisi olla hyvä aika kirjoittaa Kulttuurishokki-sarjan viimeinen osa, kun olen viettänyt Suomessa hiukan yli kuukauden. Tämä sarja taitaa olla ensimmäinen postaussarja, jonka olen nyt toteuttanut loppuun asti ja tykkäsin kyllä kovasti. On ollut ihana kirjoittaa fiiliksiä ihan rehellisesti ja saada myös teiltä vertaistukea. Kiitos siis teille ♡

    Mutta asiaan, kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.

     

    Millainen vaihe on paluushokki?

    × Paluushokki saattaa iskeä ulkomailta kotimaahan paluun jälkeen, ja se on tavallaan käänteistä koti-ikävää

    × Ulkomailla vietetty aika on saattanut muuttaa sinua paljonkin ihmisenä ja se voi olla yksi syy, miksi paluushokki ilmenee

    × Suurimmaksi osaksi kyse on kuitenkin taas sopeutumisesta, sillä kun ulkomailla asumiseen on tottunut, tuntuu se vanha ja tuttu sittenkin vieraalta (Minttu Rädyn Maahanmuuttaja asiakkaana -kirjan mukaan kulttuuriin ei synnytä vaan kasvetaan, joka selittää tämän)

    × Paluushokin kesto vaihtelee ja joillekin se ei myöskään iske ollenkaan

    × On myös mahdollista, että paluushokki koetaan voimakkaammin kuin varsinainen shokkivaihe ulkomailla

    Millainen paluushokki mulla on ollut?

    Sanoisin että mulla ei ole ollut mitään rajua paluushokkia ja ehkä jopa koin paluushokin fiiliksiä enemmän viimeisinä päivinä Englannissa. Noista tunnelmista voit lukea lisää tästä. Suomessa mulla kuitenkin oli heti ensimmäisenä viikkona aika paljon menoa, joka helpotti kun ei tarvinnut miettiä Englantia niin paljoa. Seuraavaksi tulinkin sitten kipeäksi ja sairastelin puolitoista viikkoa, mutta koen senkin auttaneen mua paluushokin kohdalla. Kuumeessa mulla oli pääkin nimittäin niin jumissa, etten mä edes kunnolla tajunnut missä maassa olin 😀

     

    Olen huomannut muuttuneeni ihmisenä aika paljon vaihdon aikana ja pelkäsinkin vähän, että tuntevatko tutut ihmiset täällä Suomessa mua enää oikeasti. Hanselin teorian mukaan tämä on ihan normaalia, ja aluksi olinkin varmasti vähän etäinen läheisiä kohtaan. Tämä oli vähän hassua, koska koen muuttuneeni vaihdossa enemmän ulospäinsuuntautuneeksi ja onneksi se etäisyyden tunne meni nopeasti ohi. Hanselin mukaan voi muuten myös olla vaikea puhua taas omaa äidinkieltään ja pakko myöntää että mua jopa vähän ahdisti kuulla pelkkää suomea joka puolelta. Silti en onneksi ole vahingossa puhunut täällä Suomessa englantia kuin kerran ja sekin oli vain pikkujuttu. Kahvilassa eräs nainen meinasi törmätä muhun ja pyysi sitä anteeksi, jolloin mä sitten vanhasta tottumuksesta vastasin no worrieseja takaisin, heh… 😀

    Vaikkei paluushokki ole mulle iskenyt kovinkaan rajusti, silti vastaan haluavani takaisin Englantiin jos joku kysyy millaista on olla taas Suomessa. Suomi on myös kiva paikka, mutta rehellisesti kyllä mä olisin mieluummin Englannissa ja mulla onkin sinne kova ikävä. Odotan vaan niin kovasti kesää, kun päästään lyhyelle reissulle Lontooseen ja olen yrittänyt pitää itseni kiireisenä, että en ehtisi hirveästi ikävöidä Englantia.

     

    Oliko kulttuurishokki kokonaisuudessaan mulle hankala?

    Ehkä jotain pientä koostettakin olisi hyvä käsitellä tästä koko kulttuurishokista kaikkine vaiheineen. Loppujen lopuksi kulttuurishokki oli mulle aika helppo juttu eikä mulle iskenyt mikään vaihe kovinkaan rajusti, vaikka joulun alla koti-ikävä oli suurimmillaan. Koen että syy tähän on se, että mun vaihto oli tosi lyhyt ja englantilainen ja suomalainen kulttuuri ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Aiemmin kerroin Lewisin teoriasta, mutta esimerkiksi myös Hofsteden teorian mukaan näiden maiden kulttuurit ovat kohtalaisen lähellä toisiaan. Hofstede on määrittänyt tutkimuksissaan alunperin neljä eri ulottuvuutta, joilla voidaan mitata kulttuurien erilaisuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi Englannissa individualismi ja maskuliinisuus ovat vahvempia kuin Suomessa, mutta itse en näissäkään huomannut rajua eroa. Toki huomasin paljon pieniä erilaisuuksia, mutta suuret jutut, kuten arvot ovat omasta näkökulmastani yllättävänkin samanlaisia englantilaisten ja suomalaisten välillä ja se totta kai helpottaa sopeutumista uuteen kulttuuriin.

     

    Nyt kulttuurishokki taitaa olla kokonaisuudessaan mun osalta ohi ja täytyy myöntää että nämä vaihtelevat fiilikset olivat tosi mielenkiintoisia. Mitään suoria ja selkeitä vastauksia mihinkään en omista tunteistani saanut, mutta ehkä ihmisen tunneskaalaa ei ole tarkoitettukaan tulkittavaksi ihan sanatarkasti. Ja vaikka Suomi-ikävä olikin aika vahva joulun alla ja viimeiset päivät Englannissa olivat pahimpia, olen silti iloinen että mulla kulttuurishokki ei ollut tuon rajumpi kun olen kuullut tarinoita muilta. Silti näistä omista ajatuksista ja tunteista oppi todella paljon ja ehkä tunnenkin itseni nyt taas hiukan paremmin.

    Jos sä olet kokenut paluushokin, miltä se susta tuntui? 🙂

     

     

    ×××
    Liity lukijaksi Bloglovinin tai Blogit.fi -sivuston kautta!

     

  • Matkustelu

    Kulttuurishokki: Sopeutuminen

    Taas olisi seuraavan kulttuurishokki-sarjan osan vuoro! Tämä onkin jo toiseksi viimeinen osa, ja tosi hassua ajatella että mun ensimmäinen postaussarja näkee päätöksensä näin pian. Musta tuntuu, että just nyt olen jo paluushokki-vaiheessa vaikka olenkin vielä Englannissa, mutta ehkä huominen postaus valottaa tätä teille hiukan lisää.
    Kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.

     Millainen vaihe on sopeutumisvaihe? 
    × Uusi kulttuuri alkaa tuntua kodikkaalta
    × Alkaa ymmärtää, ettei mikään maa ole toista parempi
    × Uuden kulttuurin tavat alkavat tuntua normaaleilta, vaikkei välttämättä kaikkea rakastaisikaan
    × Elämäntilanteen hyväksyy sellaisenaan ja arki tuntuu luontevalta, se kuluu eteenpäin aivan kuin kotimaassa
    × Olo tuntuu hyvältä uudessa kulttuurissa, ei alkuihastus-vaiheen ruusuiselta vaan arkisen mukavalta

     Millainen sopeutumisvaihe on ollut mun kohdalla? 

    Mulla sopeutuminen näkyi ehkä eniten siinä, että joululomalla odotin pääsyä takaisin Englantiin ja kaipasin sinne takaisin. Lähtö takaisin oli tosi helppo ja olin todella innoissani että pääsin takaisin ”kotiin”. Ensimmäiset päivät Suomi-loman jälkeen Englannissa olivat todella ihania, mulla oli tosi kotoisa olo ja viihdyin täällä paremmin kuin hyvin. Sama jatkui siitä eteenpäinkin, ja oli ihan mahtavaa päästä takaisin niihin mun Englanti-rutiineihin ja -arkeen. Englannin kielen käyttäminen päivittäin tuntui erittäin luontevalta ja sitä oli todella kiva päästä käyttämään taas joulun jälkeen. Oli sellainen fiilis, että elämä on helppoa näin.

    Sopeutuminen sujui mulla loppujen lopuksi todella helposti ja tuntuu että siihen auttoi se, että pääsin hetkeksi jouluna Suomeen. Sain pienen maistiaisen sitä, millaista elämä siellä oikeassa kodissa onkaan ja pääsin silloin mielessäni vertaamaan elämää siellä ja täällä keskenään. Tajusin myös, että aika samanlaistahan se elämä on näissä molemmissa maissa ja siihen vaikuttaa varmasti suuresti se, että englantilainen ja suomalainen kulttuuri ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan, kuten kirjoitin shokkivaiheessa Lewisin kolmiomallin kertovan.

    Mitä ajatuksia tämä herätti? 🙂 Jättäkää vaan rohkeasti kommenttia, jos tämä kulttuurishokki-sarja kiinnostaa vielä, viimeksi nimittäin vuorovaikutus jäi aika vähiin heh.
    Tähän tekstiin käytetyt lähteet:

    ×××
    Tänään ollaan menossa Stonehengelle, joten jos se kiinnostaa, muista seurata mua myös Instagramissa @ellileppiniemi tai Snapchatissa @ellimarias 🙂
  • Matkustelu

    Kulttuurishokki: Hyväksyntä

    Kuten lupailin, nyt heti alkuvuodesta kirjoitan teille kulttuurishokki-sarjan seuraavasta osasta. Tällä kertaa on vuorossa hyväksyntä-vaihe, joka on usein näistä kaikista se tuntemattomin, ja tätä vaihetta ei usein lasketakaan erilliseksi osaksi. Itse halusin ottaa sen mukaan, koska mun mielestä tämä on kuitenkin tärkeä osa kulttuurishokki-prosessia ja tähän on helppo sisällyttää keinoja, joilla helpotin omaa shokkivaihettani.
    Kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.



     Millainen vaihe on hyväksyntä-vaihe? 

    × Tässä vaiheessa sen shokin olemassaolon tiedostaa ja se tiedostaminen saattaa helpottaa ylipääsemistä shokista

    × Voi olla, että koti-ikävä jatkuu vaikka hyväksyt sen, ja kotimaata saattaa alkaa ajatella vuorostaan vaaleanpunaisten lasien läpi

    × Samaan aikaan kuitenkin hyväksytään se uuden kulttuurin erilaisuus, eikä sitä vastaan olla enää niin jyrkästi kuin shokkivaiheessa

    × Kaikki ei tunnu normaalilta, mutta ei myöskään enää kamalalta

    × Oma identiteetti yhdistettynä ulkomailla asumiseen alkaa muotoutua

     Miltä hyväksyntä-vaihe on minusta tuntunut? 

    Mulla hyväksyntä-vaihetta helpotti varmasti tieto siitä, että pian koittaa Suomi-loma, sillä taisin siirtyä tähän vaiheeseen jo ennen joulua. Tavallaan tieto siitä, että pääsee kotiin hetkeksi helpotti mua suuresti ja auttoi myös ikävän tunteisiin, jotka sen shokkivaiheen ehkä eniten laukaisivat. Viimeisinä viikkoina ennen lomaa teinkin tosi paljon kaikkea, eli tavallaan aktivoiduin taas enemmän shokkivaiheen jälkeen, vaikka tiesinkin että mulla on vielä Englanti-aikaa jäljellä taas nyt tammikuussa.



    Hyväksyntä-vaihe siis tapahtui eniten mun korvien välissä, mutta aktivoi mut tekemään paljon kaikkea pientä. Käytiin esimerkiksi syömässä ulkona, luistelemassa, elokuvissa, lähdin vielä aika extemporena sinne Manchesteriin ja niin edelleen. Muistan myös pysähtyneeni pitkästä aikaa kuuntelemaan katusoittajia ja muutenkin viipyilin keskustassa taas hiukan pidempään ja keskityin miettimään Englannin hyviä puolia. Ja mä koen että nämä kaikki pienet, arkipäiväisetkin aktiviteetit auttoivat mua shokkivaiheen yli ja sitä tajusi taas, että vaikkei se arki nyt samanlaista olekaan kuin Suomessa, niin on se silti yhtä kivaa.



    Just nyt koen ehkä olevani jonkinlaisessa hyväksynnän, sopeutumisen ja jopa paluushokin sekamelskavaiheessa 😀 Paluushokkihan tavallisesti iskee vasta kotiin palattua, mutta mä oon jo nyt pienessä paniikissa vaihdon loppumisesta niin pian, joten kai se voidaan jo paluushokiksi laskea haha. Mutta palataan seuraavaan vaiheeseen taas mahdollisimman pian!

    Jos sä olet kokenut joskus kulttuurishokin, niin miltä hyväksyntä-vaihe susta tuntui? Mitkä asiat sua auttoivat tuolloin?

    Tässä tekstissä käytetyt lähteet:
    http://www.lossesintranslation.com/stages-of-immigration.php
    http://opinto-opas.evtek.fi/4450.html
    https://muuttolintu.com/2016/08/02/kulttuurishokki-ja-muut-ulkomaille-muuton-vaiheet/ 


    ×××
    Liitythän lukijaksi Bloggerin tai Bloglovinin kautta 🙂