Matkustelu

Kulttuurishokki: Paluushokki

Ajattelin että nyt voisi olla hyvä aika kirjoittaa Kulttuurishokki-sarjan viimeinen osa, kun olen viettänyt Suomessa hiukan yli kuukauden. Tämä sarja taitaa olla ensimmäinen postaussarja, jonka olen nyt toteuttanut loppuun asti ja tykkäsin kyllä kovasti. On ollut ihana kirjoittaa fiiliksiä ihan rehellisesti ja saada myös teiltä vertaistukea. Kiitos siis teille ♡

Mutta asiaan, kulttuurishokki tarkoittaa siis vieraaseen maahan sopeutumisen vaikeutta. Siinä on monta eri vaihetta, jotka vähän vaihtelevat lähteen mukaan, mutta itse jaan sen valmistautumisen lisäksi viiteen; alkuihastus, kriisi, hyväksyntä, sopeutuminen ja paluushokki.

 

Millainen vaihe on paluushokki?

× Paluushokki saattaa iskeä ulkomailta kotimaahan paluun jälkeen, ja se on tavallaan käänteistä koti-ikävää

× Ulkomailla vietetty aika on saattanut muuttaa sinua paljonkin ihmisenä ja se voi olla yksi syy, miksi paluushokki ilmenee

× Suurimmaksi osaksi kyse on kuitenkin taas sopeutumisesta, sillä kun ulkomailla asumiseen on tottunut, tuntuu se vanha ja tuttu sittenkin vieraalta (Minttu Rädyn Maahanmuuttaja asiakkaana -kirjan mukaan kulttuuriin ei synnytä vaan kasvetaan, joka selittää tämän)

× Paluushokin kesto vaihtelee ja joillekin se ei myöskään iske ollenkaan

× On myös mahdollista, että paluushokki koetaan voimakkaammin kuin varsinainen shokkivaihe ulkomailla

Millainen paluushokki mulla on ollut?

Sanoisin että mulla ei ole ollut mitään rajua paluushokkia ja ehkä jopa koin paluushokin fiiliksiä enemmän viimeisinä päivinä Englannissa. Noista tunnelmista voit lukea lisää tästä. Suomessa mulla kuitenkin oli heti ensimmäisenä viikkona aika paljon menoa, joka helpotti kun ei tarvinnut miettiä Englantia niin paljoa. Seuraavaksi tulinkin sitten kipeäksi ja sairastelin puolitoista viikkoa, mutta koen senkin auttaneen mua paluushokin kohdalla. Kuumeessa mulla oli pääkin nimittäin niin jumissa, etten mä edes kunnolla tajunnut missä maassa olin 😀

 

Olen huomannut muuttuneeni ihmisenä aika paljon vaihdon aikana ja pelkäsinkin vähän, että tuntevatko tutut ihmiset täällä Suomessa mua enää oikeasti. Hanselin teorian mukaan tämä on ihan normaalia, ja aluksi olinkin varmasti vähän etäinen läheisiä kohtaan. Tämä oli vähän hassua, koska koen muuttuneeni vaihdossa enemmän ulospäinsuuntautuneeksi ja onneksi se etäisyyden tunne meni nopeasti ohi. Hanselin mukaan voi muuten myös olla vaikea puhua taas omaa äidinkieltään ja pakko myöntää että mua jopa vähän ahdisti kuulla pelkkää suomea joka puolelta. Silti en onneksi ole vahingossa puhunut täällä Suomessa englantia kuin kerran ja sekin oli vain pikkujuttu. Kahvilassa eräs nainen meinasi törmätä muhun ja pyysi sitä anteeksi, jolloin mä sitten vanhasta tottumuksesta vastasin no worrieseja takaisin, heh… 😀

Vaikkei paluushokki ole mulle iskenyt kovinkaan rajusti, silti vastaan haluavani takaisin Englantiin jos joku kysyy millaista on olla taas Suomessa. Suomi on myös kiva paikka, mutta rehellisesti kyllä mä olisin mieluummin Englannissa ja mulla onkin sinne kova ikävä. Odotan vaan niin kovasti kesää, kun päästään lyhyelle reissulle Lontooseen ja olen yrittänyt pitää itseni kiireisenä, että en ehtisi hirveästi ikävöidä Englantia.

 

Oliko kulttuurishokki kokonaisuudessaan mulle hankala?

Ehkä jotain pientä koostettakin olisi hyvä käsitellä tästä koko kulttuurishokista kaikkine vaiheineen. Loppujen lopuksi kulttuurishokki oli mulle aika helppo juttu eikä mulle iskenyt mikään vaihe kovinkaan rajusti, vaikka joulun alla koti-ikävä oli suurimmillaan. Koen että syy tähän on se, että mun vaihto oli tosi lyhyt ja englantilainen ja suomalainen kulttuuri ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Aiemmin kerroin Lewisin teoriasta, mutta esimerkiksi myös Hofsteden teorian mukaan näiden maiden kulttuurit ovat kohtalaisen lähellä toisiaan. Hofstede on määrittänyt tutkimuksissaan alunperin neljä eri ulottuvuutta, joilla voidaan mitata kulttuurien erilaisuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi Englannissa individualismi ja maskuliinisuus ovat vahvempia kuin Suomessa, mutta itse en näissäkään huomannut rajua eroa. Toki huomasin paljon pieniä erilaisuuksia, mutta suuret jutut, kuten arvot ovat omasta näkökulmastani yllättävänkin samanlaisia englantilaisten ja suomalaisten välillä ja se totta kai helpottaa sopeutumista uuteen kulttuuriin.

 

Nyt kulttuurishokki taitaa olla kokonaisuudessaan mun osalta ohi ja täytyy myöntää että nämä vaihtelevat fiilikset olivat tosi mielenkiintoisia. Mitään suoria ja selkeitä vastauksia mihinkään en omista tunteistani saanut, mutta ehkä ihmisen tunneskaalaa ei ole tarkoitettukaan tulkittavaksi ihan sanatarkasti. Ja vaikka Suomi-ikävä olikin aika vahva joulun alla ja viimeiset päivät Englannissa olivat pahimpia, olen silti iloinen että mulla kulttuurishokki ei ollut tuon rajumpi kun olen kuullut tarinoita muilta. Silti näistä omista ajatuksista ja tunteista oppi todella paljon ja ehkä tunnenkin itseni nyt taas hiukan paremmin.

Jos sä olet kokenut paluushokin, miltä se susta tuntui? 🙂

 

 

×××
Liity lukijaksi Bloglovinin tai Blogit.fi -sivuston kautta!

 

Lue myös

Uusi stoorilainen tässä moi!
Synttäriviikko: Kysy!

14 Comments

  • Jonna / Lempipaikkojani

    Me asuimme 5 vuotta Saksassa ja oaluumuutimme Suomeen ennen joulua. Itse koin todella voimakkaana uupumuksena ja ärtymyksenä paluusokin. Yllätyin tunteen voimakkuudesta ja se oli todellakin fyysistä loputonta väsymystä. Pahin vaihe kesti noin kuukauden, mutta vieläkin reilun 2 kk jälkeen olen väsyneempi kuin tavallisesti. Mulle paluusokin oli pahempi kuin kultuurisokki Saksaan muuttaessa. Sinne sopeutui jotenkin huomaamatta.

    • Elli Leppiniemi

      Tuollaksen pidemmän ajan jälkeen shokki on varmasti kovempi! Fyysiset ”oireet” ovat myös tosi yleisiä ja normaaleja, vaikkakin niistä toivoisi pääsevänsä pian ohi. Toivotaan parasta että sulla helpottaa tuo väsymys kokonaan pian! Mustakin tuntuu että Englantiin oli tosi helppo sopeutua, mutta sitten taas Suomeen palatessa ei tiedä koska pääsee taas muuttamaan ulkomaille, niin siksi se tuntuu pahemmalta. Kiva saada sulta vertaistukea, kiitos siis paljon ja tsemppiä<3

  • Niina

    Näitä sun postauksia kulttuurishokista on ollut mielenkiintoista lukea! 🙂 Ei oo varmastikkaan niin helppoa tai varsinkaan mukavaa palata ihanasta Englannista Suomeen 🙁 Mäkin kaipaan jatkuvasti ulkomaille ja siksi matkustankin varmaan niin paljon. Pidän kyllä Suomesta ja haluan täällä asua, mutta olishan se siistiä kokeilla elämää myös ulkomailla pidemmänkin aikaa. Just yöllä näin unta, että asuin Balilla haha 😀 Ihanaa kuitenkin kun pääset matkustamaan taas Lontooseen, mäkin toivon että pääsen sinne tänä vuonna vielä 🙂

    • Elli Leppiniemi

      Kiva kuulla!<3 Niinpä, varsinkin kun mäkin viihdyin siellä niin hyvin 😀 mutta pikkuhiljaa, ja on mulla tää paluu varmasti tosi paljon helpompaa kuin niillä, jotka ovat ulkomailla viettäneet monia vuosia. Mustakin matkustelu lievittää tätä ja haaveilen myös jatkuvasti uusista reissuista 😀 Ja hei hahah Bali oiskin varmasti upea asuinpaikka! Lontoo on tosiaan niin ihana etten malttaisi odottaa kesän reissua ja toivotaan että säkin ehdit sinne pian<3

  • saaraw

    oli kyllä tosi mielenkiintoista lukea näistä sun shokkivaiheista kun en itse näitä sen kummenmin tosiaan miettinyt oman vaihdon aikana. Mulla kyllä iski paluu shokki kovasti, tosin oli myös helkkarin pahajetlag mikä ehkä vaikutti myös:’d ite olin super ärsyttävä ja puhuin vahingossa englantia tosi usein.. 😀 Ja jotenkin tuntui että itse muuttui ja täällä kaikki on edelleen niinkuin ennnekin ja se tuntui jotenkin oudolta.

    • Elli Leppiniemi

      Kiva kuulla!<3 Ja no varmasti, mulla oli se hyvä tilanne ettei aikaeroa ollut juuri ollenkaan mutta voin kuvitella 😀 Haha mäkin pelkäsin että olisin puhunut englantia vahingossa useamminkin, mutta eipä niin sitten käynytkään! Ja niinpä, toi sama fiilis mullakin on ollut, kiva kuulla ettei ole yksin näiden ajatusten kanssa 🙂

  • Katri

    Mulla oli kyllä kunnon kotiinpaluu kulttuurishokki, kun tulin takaisin suomeen puolen vuoden Singaporen vaihtoajanjakson jälkeen. Ensinnäkin jo pelkästään se lämpötilaero, kun siellä oli +20 ja Suomessa tais olla -20, se oli jo tarpeeks iso järkytys. Tais melkein kuukausi mennä ennen kuin suostuin menemään ulos kävelylle 😀

    Mulla se kotiinpaluu shokki iski aika kovana, ja näin jälkikäteen voin ihan rehellisesti myöntää, että kyseessä oli varmaan jonkinlainen kotiinpaluumasennus.
    Kyseenalaistin asioita, joita pidin ennen vaihtoon lähtöä ja vaihdon aikana ihan itsestäänselvänä, ja omana unelmana. Muun muassa omaa opiskelualaani tuli mietittyä useampaan otteeseen, että pitäiskö vaihtaa koulua tai peräti koko alaa. Nyt puhutaan kuitenkin mun unelma-alasta, joten ei ollut mikään pieni juttu, kun ihan vakavissani harkitsin alan vaihtoa :´D Näin myöhemmin ajateltuna oon onnellinen, etten alaa lähtenyt vaihtamaan.

    Nyt vähän jännittää, että tuleeko samanlainen taas kun lähden Ausseihin puoleksi vuodeksi, vai olisinko tällä kertaa jo oppinut, ja säästyisin vähemmällä. Tai sitten vaan tulee entistä kauheampana, kun tajuu, että haluaa asua muualla kuin suomessa 😀

    • Elli Leppiniemi

      Huh, voin kuvitella tuon paluushokin Singaporen jälkeen, kun on kuitenkin niin iso ero näiden maiden välillä! 😀 Ja jestas, on varmasti ollut vaikea tottua hetkessä 40 asteen lämpötilaeroon, nostan kyllä hattua! Jep, itselläkin kuvailisin näitä fiiliksiä tarkemmin kotiinpaluumasennukseksi ja harmitukseksi siitä, että englantiaika on ohi toistaiseksi. Ja voi ei, toivottavasti aiempi kokemus auttaa seuraavankin yli, mutta pahoin pelkään sun puolesta että paluushokki tulee taas kahta kauheampana 😀 Hurjasti tsemppiä sulle<3

    • Elli Leppiniemi

      Tosi kiva kuulla että oot tykännyt!<3 Ja jep, postaussarjan toteuttaminen oli muutenkin tosi mielenkiintoista itselle ja nyt on kyllä kiva fiilis kun eka sellainen on kokonaan takana 🙂

Leave a Reply